OPPILAANA ERITYISKOULUSSA

 

VEROMÄEN   K  O  U  L  U

 V   A   N   T   A   A

 

KOONNUT

ERITYISLUOKANOPETTAJA  

P I R J E T T A  L U O M A

  

SISÄLLYSLUETTELO

 

Erityistä tukea tarvitsevan lapsen koulutie Suomessa                          s.3 

ADD/ADHD oireyhtymä                                                                           s.5 

Aspergerin oireyhtymä                                                                             s.7 

Dysfasia                                                                                                     s.9 

Veromäen koulu                                                                                        s.11 

Jos haluat auttaa                                                                                       s.12 

Anteeksi, kun…                                                                                         s.13 

 

 

 Erityistä tukea tarvitsevan lapsen koulutie Suomessa

 

Erityisvaikeuksista kärsivien lasten koulusijoittelu voi vaihdella kaupungeittain ja kunnittain. Tiettyjä lainalaisuuksia tulee kuitenkin noudattaa perusopetuslakien ja  -asetuksien mukaisesti.  Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat voivat opiskella yleisopetuksen opetusryhmissä tiettyjen tukitoimien avulla. Diagnosoidut, erityisoppilaspäätöksen saaneet lapset voivat opiskella tukitoimin yleisopetuksen ryhmissä tai mikäli tukitoimet eivät ole riittäviä, kokoaikaisessa erityisopetuksessa. 

Erityistä tukea tarvitseville lapsille tulee antaa:

-         tarvittaessa tukiopetusta oppiaineissa, joissa tämä on jäänyt jälkeen

-         osa- aikaista erityisopetusta muun opetuksen yhteydessä, mikäli tukiopetus ei riitä

 

Mikäli tukiopetus tai osa- aikainen erityisopetus eivät ole riittäviä toimenpiteitä oppilaan oppimis- tai sopeutumisvaikeuksien poistamiseksi tai lieventämiseksi, tulee hänet siirtää erityisopetukseen. Erityisopetukseen siirtämiseen vaaditaan aina ensin huoltajien suostumus. Oppilaan tulee saada asiantuntijalta (lääkäri, psykologi) lausunto oireyhtymästä ja mahdollisesti diagnoosi. Oppilaan siirtämisestä erityisopetukseen tulee tehdä kirjallinen päätös, joka on annettava huoltajille nähtäväksi.

 

Mikäli oppilas ei voi saada paikkaa erityisluokalta, tulee hänen opetuksensa järjestää mahdollisuuksien mukaan siten, että opetukselliset ja muut olosuhteet ovat oppilaan kannalta suotuisat ja tarpeelliset tukitoimet voidaan toteuttaa.

 

Mikäli oppilaan ei ole mahdollista saavuttaa perusopetuksessa säädettyjä tavoitteita yhdeksässä vuodessa, voi hän suorittaa oppivelvollisuuden pidennettynä. Pidennetty oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, kun oppilas täyttää kuusi vuotta ja kestää 11 vuotta, jollei perusopetuksen oppimäärää ole sitä ennen suoritettu. Päätös siitä, kuuluuko oppilas pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, tehdään yksilökohtaisesti asiantuntijaselvitysten perusteella.

 

Erityisopetukseen siirretyille oppilaille tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS.

 

Suunnitelmassa tulee ilmetä:

-         selvitys oppilaan oppimisvalmiuksista, tiedoista, taidoista, vahvuuksista ja kehittämistarpeista

-         opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet ja sisällöt

-         opetussuunnitelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät ja luettelo niistä oppiaineista, joissa noudatetaan yleistä opetussuunnitelmaa sekä opetussuunnitelmat, jotka poikkeavat yleisestä opetussuunnitelmasta

-         opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit

-         henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen sekä heidän vastuualueensa

-         oppilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet

Erityisoppilaita arvioidaan erityiskoulussa sen mukaan, mitä opetussuunnitelmaa koulu noudattaa. Yleisopetuksen opetussuunnitelmaa noudattavasta erityiskoulusta oppilas voi saada tavallisen peruskoulun päästötodistuksen ja pyrkiä sillä ammattikoulutukseen tai lukioon.

Mikäli oppilaan opetussuunnitelmaa on yksilöllistetty eli hän on opiskellut tiettyjä tai kaikkia oppiaineita mukautetusti, ei hän voi saada peruskoulun yleisen opetussuunnitelman mukaista todistusta, vaan yksilöllisen opetussuunnitelman mukaisen. Tällöin hän voi hakea vain erityispaikoille jatkokoulutukseen.

 

Oppilaita arvioidaan erityiskoulussa säännöllisesti.

HOJKS- tarkisteet tehdään oppilaan, huoltajan ja opettajan sekä mahdollisesti avustajan kanssa 2 kertaa lukuvuodessa. Tarvittaessa voidaan tavata useamminkin. Palavereissa sovitaan opettajan ja oppilaan välisistä sopimuksista niin käytöksen, läksyjen kuin tuntiosallistumisen suhteen. Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Oppilas voi saada viikoittain palautetta koulutyöskentelystään ja opiskelutaidoistaan.

Oppilasarviointia on tehtävä vähintään kerran vuodessa huoltaja- oppilas- opettaja- tapaamisessa sekä kerran vuodessa lukuvuositodistuksen myötä.     

 

ADD/ ADHD – oireyhtymä

 

Miten ADD/ADHD ilmenee? 

ADD (attention deficit disorder) ja ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) ovat aivojen kemiallisesta toimintahäiriöistä tai tasapainottomuudesta aiheutuvia tarkkaavaisuuden ja keskittymiskyvyn häiriöitä. Ne voivat johtua perinnöllisistä tekijöistä tai  raskauden, synnytyksen tai imeväisiän aikaisista ongelmista.

ADD/ADHD- oireisilla aivojen välittäjäaine toimii normaalia laiskemmin aiheuttaen alhaisen vireystilan. Välittäjäaineita tarvitaan siirtämään hermoimpulsseja aivosolusta toiseen. ADD/ADHD- lapsia arvioidaan olevan n. 3-5% ikäluokasta. Oireyhtymää esiintyy huomattavasti enemmän pojilla kuin tytöillä.  

ADD/ADHD- oireet ovat hyvinkin yksilöllisiä ja niitä voi esiintyä eri lapsilla tilannekohtaisesti (esim. vain koulussa tai kotona). Yhteistä kaikille ADD/ADHD- lapsille on kuitenkin se, että oirekuvasta on löydyttävä useita oireita ja ne esiintyvät toistuvasti ja tiheästi.

 

Tyypillisiä oireita ovat:

-         ylivilkkaus

-         keskittymiskyvyttömyys

-         tarkkaamattomuus

-         levottomuus

-         rauhattomuus

-         impulsiivisuus

-         ärtyisyys

-         omaehtoisuus

-         ihmissuhdevaikeudet

-         jatkuva liikehdintä

-         häiriöitä äänen säätelyssä

-         häiriöitä liikkeiden säätelyssä

-         häiriöitä hienomotoriikassa

 

 Miten kuntouttaa ADD/ADHD- lasta? 

Kuntoutus on aina perhelähtöistä, kuntoutustyöryhmän on tunnettava perhe ja sen voimavarat, jotta hoidon ja kuntoutuksen suunnitelmista tulee toteuttamiskelpoisia.

Vanhempien tulisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tiedostaa ja hyväksyä lapsen erityisvaikeuksien luonne ja sen asettamat rajallisuudet sekä lapsen myönteiset ja vahvat puolet. 

ADD/ADHD- oireyhtymän kuntoutuksessa käytettyjä terapiamuotoja:

-         puheterapia

-         toimintaterapia

-         fysioterapia

-         neuropsykologinen kuntoutus

-         psykoterapia

-         lääkehoito

-         sopeutumisvalmennus 

Miten ADD/ADHD- lasta voi auttaa ja tukea?

Koska tarkkaavaisuushäiriöisen lapsen on vaikea ohjata omaa toimintaansa, tulee koulussa ja kotona antaa lapselle tukea ja neuvoja, miten arkisistakin askareista voi selvitä. Seuraavista ohjeista saattaa olla hyötyä ADD/ADHD- lasta kasvatettaessa ja koulutettaessa:

-         anna selkeät rajat ja pidä niistä kiinni

-         auta lasta huomaamaan oma poikkeava käytös

-         anna pieniä tehtäviä ja ohjeita, yksi kerrallaan

-         anna välitön palaute tehdystä työstä

-         muista kannustaa ja kehua, kun lapsi onnistuu

-         selvitä ristiriidat aina loppuun asti

-         ole johdonmukainen

-         ole kärsivällinen

-         jaa kasvatusvastuuta

-         arvosta, kannusta, välitä ja kunnioita!

-         uskalla näyttää myös omat tunteesi aidosti 

Linkkejä 

AD/HD-keskus

Stenbäckinkatu 7A

00250 Helsinki

puh. 09- 3294 5520

www.adhd-center.com

 

AD/HD- liitto r.y.

Sitratie 7 2. krs

00420 Helsinki

puh. 09- 454 11120

www.adhd-liitto.fi

 

Hero, Helsingin seudun erilaiset oppijat

Vilhonkatu 4B 13

00100 Helsinki

puh. 09- 6869 3500

www.lukihero.fi 

 Aspergerin oireyhtymä 

Aspergerin oireyhtymä on aivoperäinen keskushermoston kehityshäiriö, joka näkyy henkilön sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Asperger- oireyhtymä kuuluu autistisiin häiriöihin. Oirekuva on hyvin yksilöllinen ja muotoutuu kunkin henkilön persoonan mukaisesti. Asperger- oireyhtymän aiheuttaja on vielä epäselvä: syyt voivat olla perinnöllisiä tai sikiöaikaisen viruksen aiheuttamia. Hermosoluverkkojen toiminta poikkeaa Asperger- lapsella normaalista. Nykyisen arvion mukaan n. 30- 100 henkilöllä kymmenestätuhannesta on Asperger- oireyhtymä, Poikien suhde tyttöihin on 15:1.

Luotettava diagnoosi voidaan tehdä yleensä 7-10 vuotiaille lapsille. Lasten AS- diagnooseja tehdään Lasten ja nuorten sairaalassa Helsingissä sekä kaikissa yliopistollisissa keskussairaaloissa muualla Suomessa. Diagnoosi tehdään pois sulkemismenetelmällä. Aspergerin oireyhtymä ei ole psyykkinen sairaus eikä kasvatuksen tulosta.  

Miten Aspergerin oireyhtymä ilmenee? 

Asperger- oireyhtymän tyypillisimpiä piirteitä ovat sosiaalisten tilanteiden hahmotusvaikeudet, kielellisen viestinnän poikkeavuus, kuullun ymmärtämisen ongelmat, ei- kielellisen viestinnän ongelmat, kiinnostus tiettyyn harrastukseen, voimakas rutiinien noudattaminen, aistiärsykepulmat, nukahtamis- ja unihäiriöt, motoriikan vaikeudet sekä ongelmat tai ylilyönnit älykkyyden alueella.

Asperger- oppilaan voi olla vaikea solmia ystävyyssuhteita, sillä luontainen empatiakyky tuntuu näiltä lapsilta välillä puuttuvan. Hän puhuu pikkuvanhasti, usein hyvin huoliteltua kieltä käyttäen. Äänen käytön sääteleminen on hankalaa.

Lapsi liikkuu kömpelösti, juoksee usein varpaillaan. Kehonkieli on jäykkää. Peleissä ja leikeissä Asperger- lapsen on vaikea huomioida muita mukana liikkujia. Muiden kosketus tuntuu AS- lapsesta liian voimakkaalta, ryhmäpeleissä äänet ovat liian kovia. Lapsi on hyvin herkkä äänille, valoille, hajuille, vieraille mauille tai muille aistimuksille. 

Asperger- lapsista voi saada pienenä hyvin älykkään kuvan: he oppivat toisinaan puhumaan hyvin selkeästi hyvinkin nuorena. Heillä on äärimmäisen tarkka käsitys omista toiminnoista, harrastuksista ja elämänsä sisäisestä järjestyksestä. Ulkoisina haittatekijöinä he saattavat pitää sisaruksiaan tai muita perheenjäseniä. AS- lapsi kiintyy yleensä yhteen aikuiseen. Mikäli hän ei pysty luomaan minkäänlaista tunnesidettä esim. opettajaansa, hän kokee tämän yhdentekevänä ihmisenä elämässään. 

Asperger- lapsilla oma harrastus saattaa saada jopa sairaalloisen kiinnostuksen muodon. Lapset innostuvat keräämään mm. autojen rekisteritunnuksia, erilaisia legoja, tai heillä on äärettömän laaja tietokanta mm. dinosauruksista tai hirmumyrkyistä. Harvemmin he kuitenkaan pystyvät jakamaan oppimaansa tietoa muiden kanssa.

 

Miten kuntouttaa Asperger- lasta? 

Asperger- lapsi tarvitsee tiivistä kuntoutusta, joka edellyttää hyvää ja kiinteää yhteistyötä perheen, asiantuntijoitten sekä koulun henkilökunnan kanssa.

Aspergerin oireyhtymän kuntoutuksessa käytettyjä terapiamuotoja:

-         toimintaterapia

-         puheterapia

-         ratsastusterapia

-         musiikki- ja liikuntaterapia

-         neuropsykologinen kuntoutus

-         sosiaalisen kuntoutuksen ryhmä

-         sensorisen integraation terapia

-         sopeutumisvalmennus

 

Miten Asperger- lasta voi auttaa ja tukea? 

Asperger- lapsen elämä suistuu raiteiltaan, jos asiat eivät tapahdu, kuten on ennalta sovittu. Seuraavista ohjeista saattaa olla hyötyä Asperger- lasta kasvatettaessa ja koulutettaessa:

-         luo säännölliset ja turvalliset arkirutiinit

-         selkiytä ja täsmennä tehtävät

-         selkiytä ja täsmennä ajat ja paikka

-         ennakoi uudet tilanteet ja asiat huolella

-         täsmennä epäselvyydet välittömästi

-         opeta lasta tunnistamaan muiden eleitä ja ilmeitä (ilo, suru, pelko, viha)

-         harjaannuta oikeaa tilannekäyttäytymistä

-         kannusta AS- lasta omien vahvojen puoliensa kehittämisessä

-         tue ja vahvista heikkoja puolia

-         selitä ja sanota lapselle arkea: miten ihmiset toimivat arjen eri käytännön tilanteissa

-         ole lapselle avoin, kerro rehellisesti hänelle hänen erilaisuudestaan

-         ole joustava ja sitkeä

Linkkejä 

Autismi- ja Asperger- liitto ry

Hämeentie 58-60 C 58

00500 Helsinki

puh. 09- 7742 770

 

www.autismiliitto.fi

 

Vantaan autismi- ja Aspergeryhdistys ry

Helena Lindberg

puh. 09- 8521 757/ 040- 5822 737 

  

Dysfasia 

Dysfasia on lapsen kielenkehityksen erityisvaikeus. Se diagnosoidaan pois sulkemalla

muut mahdolliset kielihäiriön syyt kuten kuulovamma tai psyykkinen sairaus.

Diagnoosi varmistuu yleensä lapsen ollessa 3-5-  vuotias, lievä dysfasia havaitaan usein vasta kouluiässä. Suomessa dysfasiaa ilmenee 1-3 % kustakin ikäluokasta ja se on yleisempää pojilla kuin tytöillä. Tavallisimpia dysfasian syitä ovat raskauden, synnytyksen tai imeväisiän aikana aiheutunut keskushermoston vaurio tai toimintahäiriö. Osittain dysfasiaa selittää myös perinnölliset tekijät.

Miten dysfasia ilmenee? 

Dysfasiaa on diagnosoitu Suomessa n. 10 vuoden ajan, aiemmin sen oirekuva liitettiin johonkin muuhun kehitysvaikeuteen kuten esim. MBD- oireyhtymään.

Dysfasia ei parane, mutta kuntoutuksella häiriön haittoja voidaan lieventää ja lisätä lapsen mahdollisuuksia pärjätä niin koulussa, kotona kuin harrastustenkin parissa.

Dysfaattisen lapsen on vaikea ilmaista itseään kielellisesti. Sanoja on vaikea löytää ja pelkän kuullun ymmärtämisen varassa on mahdotonta toimia. Lapsi ei ymmärrä puhuttua kieltä, vaikeus haittaa ja hidastaa jokapäiväistä arkista toimintaa.

 

Kun lapsi aloittaa koulun, ongelmia ilmenee eniten aluksi lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa. Myöhemmin vaikeudet näkyvät luetun ymmärtämisessä sekä luetun ja kuuluun mieleen painamisessa. Osalla dysfaattisista lapsista on suuria vaikeuksia hahmottaa matematiikkaa, osan on vaikea oppia vieraita kieliä, kun oma äidinkielikin tuntuu välillä mahdottomalta.

Kun vaikeudet koulussa ovat suuria, aiheuttavat ne omalta osaltaan myös ongelmia

sosiaalisissa taidoissa ja tarkkaavuudessa. Kun ei ymmärrä, mitä luokassa puhutaan, voi oppilas turhautua ja joko unohtua omiin maailmoihinsa tai käyttäytyä häiritsevästi. Ystävyyssuhteitten solmiminen voi myös olla hankalaa, kun muut kaverit eivät ehdi kuunnella hitaasti puhuvan ja sanoja hakevan kaverin juttuja.

Miten kuntouttaa dysfaattista lasta?

Kuntoutus tulee aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mieluiten heti, kun puheen ja / tai kielenkehityksessä on havaittu vaikeuksia. Lähtökohtana kuntoutukselle ovat aina ensisijaisesti perheen ja lapsen tarpeet.

Kuntoutuksen tulee olla pitkäaikaista ja pitkäjänteistä, siihen tulee sitoutua.

 

Dysfasian kuntoutuksessa käytettyjä terapiamuotoja

-         puhe- ja toimintaterapia

-         puhetta tukevat kommunikointikeinot

-         neuropsykologinen kuntoutus

-         musiikki-, liikunta- ja kuvataideterapia

-         psykoterapia

-         ratsastusterapia

-         kuntoutusohjaus

-         sopeutumisvalmennus

 

Miten dysfaattista lasta voi auttaa ja tukea?

 Koska dysfaattisten lasten on usein vaikea hahmottaa opittua vain kuullun perustella, voi seuraavilla vinkeillä tukea lapsen oppimista:

-         käytä puheen lisäksi paljon muuta materiaalia ja käsittele opittava asia monipuolisesti

-         tarkista, onko lapsi ymmärtänyt asian esim. lisäkysymyksiä esittäen tai aiheen pääkohdat kertaamalla

-         pidä opetuksessa taukoja, koska lapsi väsyy helposti, tauota myös puhetta

-         ole järjestelmällinen, selkeä koulupäivän rakenne helpottaa hahmottamista

-         kontrolloi opittu säännöllisesti

-         visualisoi kuvin taululle päivän rakenne, läksyt ym. koulupäivään liittyvät asiat

-         ohjaa tarkasti kotitehtävät, kokeisiin harjoittelu, rajaa tarvittaessa

 

Kotona:

-         päiväohjelma voi olla pienillä lapsilla esillä kuvina

-         arkisia askareita voi myös kuvittaa (missä järjestyksessä puetaan…)

-         tue lasta koulutyössä, ohjaa läksyissä ja neuvo, selitä käsitteitä

-         lue paljon

-         puhu paljon

-         rikasta lapsen kielimaailmaa kokemuksilla (retket, kylävierailut, kirjasto…)

-         anna lapselle virikkeitä arkeen, jotta tämä oppii hahmottamaan sitä

 

Linkkejä 

www. stroke.fi

 

Vantaan dysfasiayhdistys- Vanda dysfasiförening

Virpi Kuosa

Kukinkuja 4G 95

01620 Vantaa

puh. 09- 891 730/ 050- 3754 453

virpi.kuosa@nic.fi

 

 

 Veromäen koulu 

Veromäen koulun erityisluokkien oppilaat (esi- 9. lk) tulevat koko Vantaan alueelta.  Ensisijaisesti Veromäen kouluun valitaan oppilaita dysfasiadiagnoosilla  tai ADD/ADHD- diagnoosilla. Asperger- lasten sijoittumiseen Veromäen koulun pienryhmiin vaikuttaa oppilaan oppimisen taidot sekä käyttäytyminen. Myös oppilaat, joilla on epätasainen kykyrakenne, vaikea hahmotushäiriö, motorista vaikeutta tai muu kehityksellinen häiriö tai syndrooma, voivat saada oppilaspaikan koulusta. 

Opetusryhmät ovat pieniä ja niissä opiskelee yleensä korkeintaan 10 oppilasta.

Opettajat valitsevat käytettävät opetusmenetelmät oppilaiden tarpeiden ja koulutuksensa mukaan. Luokkaopetuksen lisäksi lapsi voi saada myös pienryhmä- tai yksilöopetusta erityisopettajalta sellaisissa oppiaineissa, joissa hän tarvitsee erityistä tukea.

Luokka- asteilla esi -4 työskentelee opettajan apuna kokopäiväisesti luokkakohtainen koulunkäynninavustaja. Ylemmillä luokilla koulunkäynninavustaja on oppimisen tukena niillä oppitunneilla, joilla tarvitaan eniten apua työn ohjaamisessa (mm. matematiikka, äidinkieli ja vieraat kielet).  

 Veromäen koulussa työskentelevät rinnakkain 1-6 luokkien erityisluokat ja yleisopetuksen luokat. Yleis- ja erityiskoulujen luokat työskentelevät tiimeissä ja lukuvuoden opetustyö suunnitellaan yhteisesti. Yhteistyö erityis- ja yleisryhmien välillä mahdollistaa erilaisten pienryhmien muodostamisen niin äidinkielessä, matematiikassa, kieliopinnoissa, liikunnassa kuin käsitöissä. Monipuoliset opetusmuodot ja oppilasryhmittelyt edistävät oppilaan yksilöllisten oppimistavoitteiden toteutumista. Kouluissa toimii myös integraatioluokkia, joissa on oppilaita sekä yleis- että erityisryhmistä. Yhteistoiminta erityis- ja yleiskoulun välillä mahdollistaa myös kuntoutusta, sillä erityisoppilaat voivat siirtyä harjoittelemaan opiskelua kokoaikaisesti isompaan ryhmään, kun sen koetaan olevan mahdollista. Kuntoutuessaan oppilaat voivat siten turvallisesti siirtyä takaisin omaan kotikouluunsa, harjoiteltuaan isommassa ryhmässä olemista ensin omassa, tutussa kouluympäristössä.  

 

HOJKS

Jokaiselle uudelle Veromäen koulun erityisoppilaalle tehdään koulutussuunnitelma ja henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma päivitetään kaksi kertaa lukuvuodessa, siihen kirjataan oppilaan eri kuntoutusmuodot, kuntouttavat tahot sekä kuntoutuksen yhteistyökumppanit.

HOJKSiin kirjataan myös oppilaan vahvuudet sekä erityistä tukea tarvitsevat alueet ja niiden tukimuodot.

  

Tsemppis- jumppa

Veromäen koulussa pidetään myös ohjattua, terapeuttista liikuntaa, tsemppis-jumppaa.

Se on musiikin, pelien ja leikkien avulla tapahtuvaa kokonaisvaltaista kuntoutusta.

Motoristen taitojen lisäksi näissä liikuntatuokioissa opitaan aistimusten käsittelyä ja yhdistelyä, ryhmässä toimimisen taitoja, aktiivisuuden säätelyä ja rauhoittumista.

Keskeisinä teemoina tsemppis-jumpassa ovat kehonhahmotus, tilanhahmotus sekä liikkeen rytmin ja voimankäytön oppiminen.

Sosiaalisia taitoja harjoitellaan opettelemalla toimimaan parin ja ryhmän kanssa.

Tärkeänä pidetään myös rauhoittumista ja rentoutumista.

 

Tsemppis- jumppa on tarkoitettu ensisijaisesti lapsille, jotka tarvitsevat koululiikunnan lisäksi liikunnallista sekä sosiaalista kuntoutusta. Ryhmiin valitaan luokittain 8-10 lasta vanhempien toiveiden ja opettajien ehdotusten perusteella.

Ryhmiä on luokka- asteilla esi-3.

Ylemmillä luokka- asteilla erityisliikunnanopettaja vastaa motorisesta kuntoutuksesta yhdessä erityis- ja luokanopettajien kanssa.

 

Oppilashuolto

Koulussamme toimii myös moniammatillinen oppilashuoltoryhmä, jossa terveydenhoitaja, koulukuraattori, psykologi, opettajat ja rehtori käsittelevät koulun toimintaan liittyviä asioita. Oppilashuollon tehtävänä on ennaltaehkäistä oppimisvaikeuksien syntymistä ja suunnitella tarvittaessa tukitoimenpiteitä oppilaan ja koko kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi.

 

Vanhempainyhdistys

Vanhempien ja koulun yhdyssiteinä toimii koulumme vanhempainyhdistys. Se järjestää opintokäyntejä, luentoja, kerhotoimintaa, markkinoita, talkoita jne. tukeakseen vanhemmuutta sekä koulun toimintaa. 

 

  Jos haluat auttaa:

 

Anna selkeät rajat ja pidä niistä kiinni ♥

♥ Pidä sylissä turvallisesti ♥

 ♥ Auta lasta huomaamaan oma poikkeava käytös ♥

 ♥ Anna vain pieniä tehtäviä yksi kerrallaan ♥ 

♥ Anna yksi ohje kerrallaan ♥

 ♥ Anna hyvää palautetta pienistäkin asioista ♥

 ♥ Jaksa selvittää aina riidat loppuun asti ♥

 ♥ Ole johdonmukainen ♥

 ♥ Ole kärsivällinen ♥ 

♥ Muista huomioida tasapuolisesti kaikkia lapsia ♥

 ♥ Anna hyvistä teoista pikkupalkkioita: lukuhetki, sylittely, elokuvareissu…♥

 ♥ Jaa kasvatusvastuuta, jos vain mahdollista ♥ 

♥ Anna itsellesi myös vapaahetkiä, niin jaksat paremmin ♥

♥ Arvosta, kannusta, välitä, kunnioita ♥

♥ Ole ystävällinen ja rauhallinen ♥

♥ Uskalla näyttää omat tunteesi aidosti, saa myös suuttua! ♥

 

Anteeksi, kun:

 ♥ En taaskaan totellut ♥

♥ En jaksa istua paikoillani hiljaa ♥

♥ Sain kamalan raivarin ihan pikku jutusta ♥ 

♥ Puhun niin kovalla äänellä ♥

 ♥ Minun on vaikea löytää kavereita ♥

♥ Vaatteet kiristää, on liian kuuma ja kaikki ahdistaa ♥

 ♥ En pidä siitä, että minuun kosketaan ♥

♥ Varastan kaiken huomion muilta ♥

♥ Levitän kolme eri leikkiä lattialle, enkä korjaa niistä yhtäkään ♥

 ♥ En jaksa keskittyä tehtäviini ♥

♥ En jaksa odottaa vuoroani ♥

♥ En ymmärrä sovittuja sääntöjä ♥

  ♥ Kaatuilen ja kohellan usein ♥

 ♥ Unohdan ja kadotan tavaroitani ♥

 ♥ Unohdan tehdä sovitut tehtävät ♥

 ♥ En osaa näyttää osaamistani ♥

 ♥ Minun on vaikea kertoa tunteistani ♥