| |
Afrikan esihistoria
|
Useimmat tieteelliset
todistukset esittävät, että ihminen on alkujaan Afrikasta. Emme
kuitenkaan voi olla täysin varmoja asiasta, uudet fossiililöydöt
saattavat muuttaa käsityksiämme.
Varhaisin fossiililöytö
tunnetaan nimellä "autralopithecus" - yleisemmällä nimellä
"apinaihminen" - löydettiin vuonna 1925 Etelä-Afrikasta. Eräs
kuuluisimmista löydöistä tehtiin 1974, jolloin löydettiin nuoren tytön
luuranko Etiopiasta Omo laaksosta. Tämä tyttö on ristitty nimellä "Lucy"
ja arvellaan, että Lucyin ikä on noin 3.5 miljoonaa vuotta.
|
|
|
|
| |
Arviolta noin 2.5
miljoonaa vuotta sitten ilmestyi Afrikkaan Homo habilis -
työkaluja käyttävä ihminen - tiedemiehet eivät kuitenkaan ole varmoja
siitä, onko Homo habilis kehittynyt Australopithecu:sta. Homo habilis
oli yksilö, jonka suuremmat aivot sallivat sen tuottaa käyttöönsä
yksinkertaisia työkaluja. Seuraava polvi astui
kuvioon noin 1.5 miljoona vuotta sitten - Homo erectus - joka
muistutti suuresti ihmistä. Tämä oli edeltäjäänsä rotevampi sekä omasi
suuremmat aivot. Homo erectusta on tavattu myös Kauko-Idästä ja
Kiinasta.
Ilmeistä on, että Homo erectus on matkannut Afrikasta niin ympäri
Eurooppaa kuin kauas Aasiaan.
Ei ole epäillystäkään
(tämän päivän tietojen valossa) siitä, että Afrikka on paikka, jossa
ihminen lähti kehittymään.
|
|
| |
 |
|
| |
Homo sapiens
Afrikan ulkopuolella
Ihmisen varsinainen esi-isä Homo sapiens kehittyi noin 120.000 vuotta
sitten. Se kansoitti nopeasti maapallon. Mutta kuinka Homo sapiens siten
levittäytyi?
On yleisesti
hyväksytty, että Homo sapien:n edeltäjä Homo erectus lähti Afrikasta
noin 1.5 miljoonna vuotta sitten ja kansoitti osia maapallolta. On
olemassa kaksi teoriaa siitä, kuinka Homo sapiens levittäytyi.
Teoria 1: tunnetaan nimellä "Afrikan ulkopuolella" tarkoittaa:
Homo sapiens kehittyi ensin Afrikassa ja sitten levittäytyi ympäri
maapalloa 100 - 200.000 vuotta sitten syrjäyttäen muut rodut.
Johtopäätös tästä on se, että me kaikki polveudumme afrikkalaisesta
esi-isästämme - Homo sapiensista.
Teoria 2:
tunnetaan nimellä "moni-alueellinen malli", joka tarkoitta, että Homo
sapiens kehittyi samanaikaisesti ympäri maapalloa kunkin alueen Homo
erectuksesta. Johtopäätös on tällöin: esim. Kiinan Homo sapiens kehittyi
kiinalaisesta Homo erectuksesta jne.
|
|
| |
 |
|
| |
Metsästyksestä
maanviljelyyn
Homo erectus, joka eli 1.5 milj. - 500 000 vuotta sitten - oli
yhtiesö, jolla oli ensimmäisiä merkkejä järjestäytyneestä
metsästyksestä. Samoin he pyrkivät asumaan lähellä vettä - jokien ja
järvien rannoilla. Todistusten valossa on voitu päätellä, että
Tanzaniassa he olisivat rakentaneet oksista ja pensaista jonkinlaisia
katoksia suojakseen. Tämä viittaa myös siihen, että he asuivat
perheyhteisöinä. Miesten metsästäessä naiset keräilivät ravintoon
sopivia kasveja, juuria ja hyönteisiä.
Varhaisella kivikaudella metsästysaseina olivat kepit ja kivet. Tällöin
metsästettiin pieniä eläimiä tai isompia, jotka olivat haavoittuneita
tai tekemässä muuten kuolemaa.
Keskisellä kivikaudella oli jo käytössä keihäät ja nuolet. Samoin he
käyttivät kasveista saatua myrkkyä nuoltenkärjissä. Samoin luusta
tehtiin jonkinlaisia koukkuja kalastukseen. |
|
| |
 |
|
| |
Maanviljelyksen
nousu
Emme pysty selittämään miten maanviljelykseen siirtyminen on
tapahtunut noin 10.000 vuotta sitten. Kuitenkin ihminen aloitti tuolloin
sekä kotieläinten pidon että maanviljelyn.
Pitkän metsästys ja
keräilyjakson jälkeen oletamme, että ihmisille tuli tiettyjä kokemuksia
kasvien ja eläinten suhtee. He löysivät eläimiä - kuten lehmän esi-isiä
- jotka olivat kesympiä ja kiltimpiä kuin muut. Näitä he sitten toivat
kotiin ja aloittivat niiden hoidon. Kasvien suhteen hyviksi havaitut
siirrettiin lähemmäs kasvamaan.
Kun näin ravinnon saanti helpottui, yhteisö tuli turvallisemmaksi ja
ihmisillä oli aikaa tosilleen. Tämä puolestaan johti siihen, että
yhteiskunta kasvoi rajulla vauhdilla.
Mitä suuremmaksi yhteisö tuli, sitä kerrostuneimmaksi se samalla
muodostui. Syntyi kokopäiväisiä käsityöläisiä, maanviljelijöitä,
metsästäjiä jne. Tämä antoi myös sysäyksen kaupankäynnille ja
ensimmäiset kaupat ilmestyivät.
Maanviljelyksessä
pääviljat olivat: vehnä, ohra, hirssi. Lampaiden ja vuohien
kesyttäminen sekä kasvien kasvattaminen tarkoitti myös sitä, että
ihmisten täytyi asua pidempään paikallaan. Rakennettiin pysyviä asuntoja
kivistä, mudasta ja puusta.
Yhä pysyvämpi
elämäntyyli aikaansai myös sen, että ihmiset ilmaisivat itseään taiteen
ja/tai käsityön kautta. Kaikista maanosista Afrikalla on rikkain
kalliotaide. Kuvat maalattiin kasviväriaineilla koristaman luolia
Saharassa, Tansaniassa ja Etelä-Afrikassa. Tämä taide antaa
ainutlaatuisen välähdyksen sen ajan ihmisten elämästä, niin työn
ääressä, metsästämässä ja kalastamassa kuin myös leikkimässä. ( tutustu
taiteeseen linkkilistan kautta) |
|
| |
 |
|
| |
Raudan keksiminen
Arkeologisten löytöjen pohjalta tiedämme, että rauta keksittiin 500
AD. ja sen käyttö levisi läpi Afrikan. Tarkalleen ei tiedetä
kuinka tieto ja taito raudankäsittelyssä on levinnyt. Kuitenkin se
yhdistetään ns. bantu-vaellukseen. Ei ole pystytty selvittämään kuinka
bantut saivat raudansulatustaidon. Tiedetään, että se hallittiin Kushin
kuningaskunnassa (400 BC. - 325 AD.), joka sijaitsi nykyisen Sudanin
savannialueella.
Länsi-Afrikkaan
raudankäsittelytaito lienee tullut foinikialaisten kautta, jotka
perustivat Karthagon Pohjois-Afrikan rannikolle 800 BC. Taidot ovat
sitten siirtyneet berberinomadien avulla yli Saharan.
Vallalla on myös käsitys, että raudankäsittelytaito olisi syntynyt
Afrikassa ilman muualta tulleita vaikutteita. Sen me tiedämme, että
raudansulattamisen taito vakiintui Nigeriassa ja Etelä-Malissa jonoin
vuonna 500-400 BC. leviten sitten muihin Länsi-Afrikan osiin 1000 AD.
Raudan
sulattaminen on vaikea prosessi, koska raudan irrottaminen
kiviaineksesta vaatii kemiallisen prosessin. Murskattu rautamalmi ja
puuhiili sijoitetaan sulatusuuniin ja sinne lisätään kalkkia. uunia
lämmitetään useita tunteja, jonka jälkeen raakarauta otettiin pois
uunista ja siitä tehtiin työkaluja ja aseita.
Rauta oli laajasti käytössä trooppisessa Afrikassa, muta koska rauta
ruostuu helposti, niin senaikaisia työkaluja on säilynyt varsin vähän
esihistorialliselta ajalta.
|
|
| |
 |
|
| |
Esihistorian
aika-akseli: |
|
| |
|
|