Katsaus maailmanhistoriaan

Muinainen Afrikka

Sivusto on keskeneräinen !!!!!!!!!!!

Esihistoria Länsi-Afrikan kuningaskunnat Nok-kulttuuri Timbuktu Kauppa muinaisessa Afrikassa Foinikialaiset ja Karthago Zimbabwe
Linkkejä            
   

Afrikan esihistoria

 

Useimmat tieteelliset todistukset esittävät, että ihminen on alkujaan Afrikasta. Emme kuitenkaan voi olla täysin varmoja asiasta, uudet fossiililöydöt saattavat muuttaa käsityksiämme.

Varhaisin fossiililöytö tunnetaan nimellä "autralopithecus" - yleisemmällä nimellä "apinaihminen" - löydettiin vuonna 1925 Etelä-Afrikasta. Eräs kuuluisimmista löydöistä tehtiin 1974, jolloin löydettiin nuoren tytön luuranko Etiopiasta Omo laaksosta. Tämä tyttö on ristitty nimellä "Lucy" ja arvellaan, että Lucyin ikä on noin 3.5 miljoonaa vuotta.

 

 
 
  Arviolta noin 2.5 miljoonaa vuotta sitten ilmestyi Afrikkaan Homo habilis - työkaluja käyttävä ihminen - tiedemiehet eivät kuitenkaan ole varmoja siitä, onko Homo habilis kehittynyt Australopithecu:sta. Homo habilis oli yksilö, jonka suuremmat aivot sallivat sen tuottaa käyttöönsä yksinkertaisia työkaluja.

Seuraava polvi astui kuvioon noin 1.5 miljoona vuotta sitten - Homo erectus - joka muistutti suuresti ihmistä. Tämä oli edeltäjäänsä rotevampi sekä omasi suuremmat aivot. Homo erectusta on tavattu myös Kauko-Idästä ja Kiinasta.
Ilmeistä on, että Homo erectus on matkannut Afrikasta niin ympäri Eurooppaa kuin kauas Aasiaan.

 

Ei ole epäillystäkään (tämän päivän tietojen valossa) siitä, että Afrikka on paikka, jossa ihminen lähti kehittymään.

 

 
 

 

 
  Homo sapiens Afrikan ulkopuolella


Ihmisen varsinainen esi-isä Homo sapiens kehittyi noin 120.000 vuotta sitten. Se kansoitti nopeasti maapallon. Mutta kuinka Homo sapiens siten levittäytyi?

On yleisesti hyväksytty, että Homo sapien:n edeltäjä Homo erectus lähti Afrikasta noin 1.5 miljoonna vuotta sitten ja kansoitti osia maapallolta. On olemassa kaksi teoriaa siitä, kuinka Homo sapiens levittäytyi.

Teoria 1: tunnetaan nimellä "Afrikan ulkopuolella" tarkoittaa: Homo sapiens kehittyi ensin Afrikassa ja sitten levittäytyi ympäri maapalloa  100 - 200.000 vuotta sitten syrjäyttäen muut rodut. Johtopäätös tästä on se, että me kaikki polveudumme afrikkalaisesta esi-isästämme - Homo sapiensista.

Teoria 2: tunnetaan nimellä "moni-alueellinen malli", joka tarkoitta, että Homo sapiens kehittyi samanaikaisesti ympäri maapalloa kunkin alueen Homo erectuksesta. Johtopäätös on tällöin: esim. Kiinan Homo sapiens kehittyi kiinalaisesta Homo erectuksesta jne.

 

 
 

 

 
  Metsästyksestä maanviljelyyn
Homo erectus, joka eli 1.5 milj. - 500 000 vuotta sitten - oli yhtiesö, jolla oli ensimmäisiä merkkejä järjestäytyneestä metsästyksestä. Samoin he pyrkivät asumaan lähellä vettä - jokien ja järvien rannoilla.  Todistusten valossa on voitu päätellä, että Tanzaniassa he olisivat rakentaneet oksista ja pensaista jonkinlaisia katoksia suojakseen. Tämä viittaa myös siihen, että he asuivat perheyhteisöinä. Miesten metsästäessä naiset keräilivät ravintoon sopivia kasveja, juuria ja hyönteisiä.
Varhaisella kivikaudella metsästysaseina olivat kepit ja kivet. Tällöin metsästettiin pieniä eläimiä tai isompia, jotka olivat haavoittuneita tai tekemässä muuten kuolemaa.
Keskisellä kivikaudella oli jo käytössä keihäät ja nuolet. Samoin he käyttivät kasveista saatua myrkkyä nuoltenkärjissä. Samoin luusta tehtiin jonkinlaisia koukkuja kalastukseen.

 

 
 

 

 
  Maanviljelyksen nousu
Emme pysty selittämään miten maanviljelykseen siirtyminen on tapahtunut noin 10.000 vuotta sitten. Kuitenkin ihminen aloitti tuolloin sekä kotieläinten pidon että maanviljelyn.

Pitkän metsästys ja keräilyjakson jälkeen oletamme, että ihmisille tuli tiettyjä kokemuksia kasvien ja eläinten suhtee. He löysivät eläimiä - kuten lehmän esi-isiä - jotka olivat kesympiä ja kiltimpiä kuin muut. Näitä he sitten toivat kotiin ja aloittivat niiden hoidon. Kasvien suhteen hyviksi havaitut siirrettiin lähemmäs kasvamaan.
Kun näin ravinnon saanti helpottui, yhteisö tuli turvallisemmaksi ja ihmisillä oli aikaa tosilleen. Tämä puolestaan johti siihen, että yhteiskunta kasvoi rajulla vauhdilla.
Mitä suuremmaksi yhteisö tuli, sitä kerrostuneimmaksi se samalla muodostui. Syntyi kokopäiväisiä käsityöläisiä, maanviljelijöitä, metsästäjiä jne. Tämä antoi myös sysäyksen kaupankäynnille ja ensimmäiset kaupat ilmestyivät.

Maanviljelyksessä pääviljat olivat: vehnä, ohra, hirssi.  Lampaiden ja vuohien kesyttäminen sekä kasvien kasvattaminen tarkoitti myös sitä, että ihmisten täytyi asua pidempään paikallaan. Rakennettiin pysyviä asuntoja kivistä, mudasta ja puusta.

Yhä pysyvämpi elämäntyyli aikaansai myös sen, että ihmiset ilmaisivat itseään taiteen ja/tai käsityön kautta. Kaikista maanosista Afrikalla on rikkain kalliotaide. Kuvat maalattiin kasviväriaineilla koristaman luolia Saharassa, Tansaniassa ja Etelä-Afrikassa. Tämä taide antaa ainutlaatuisen välähdyksen sen ajan ihmisten elämästä, niin työn ääressä, metsästämässä ja kalastamassa kuin myös leikkimässä. ( tutustu taiteeseen linkkilistan kautta)

 

 
 

 

 
  Raudan keksiminen
Arkeologisten löytöjen pohjalta tiedämme, että rauta keksittiin 500 AD. ja sen käyttö levisi läpi Afrikan.  Tarkalleen ei tiedetä kuinka tieto ja taito raudankäsittelyssä on levinnyt. Kuitenkin se yhdistetään ns. bantu-vaellukseen. Ei ole pystytty selvittämään kuinka bantut saivat raudansulatustaidon. Tiedetään, että se hallittiin Kushin kuningaskunnassa (400 BC. - 325 AD.), joka sijaitsi nykyisen Sudanin savannialueella.

Länsi-Afrikkaan raudankäsittelytaito lienee tullut foinikialaisten kautta, jotka perustivat Karthagon Pohjois-Afrikan rannikolle 800 BC. Taidot ovat sitten siirtyneet berberinomadien avulla yli Saharan.
Vallalla on myös käsitys, että raudankäsittelytaito olisi syntynyt Afrikassa ilman muualta tulleita vaikutteita. Sen me tiedämme, että raudansulattamisen taito vakiintui Nigeriassa ja Etelä-Malissa jonoin vuonna 500-400 BC. leviten sitten muihin Länsi-Afrikan osiin 1000 AD.

Raudan sulattaminen on vaikea prosessi, koska raudan irrottaminen kiviaineksesta vaatii kemiallisen prosessin. Murskattu rautamalmi ja puuhiili sijoitetaan sulatusuuniin ja sinne lisätään kalkkia. uunia lämmitetään useita tunteja, jonka jälkeen raakarauta otettiin pois uunista ja siitä tehtiin työkaluja ja aseita.
Rauta oli laajasti käytössä trooppisessa Afrikassa, muta koska rauta ruostuu helposti, niin senaikaisia työkaluja on säilynyt varsin vähän esihistorialliselta ajalta.

 

 
   
  Esihistorian aika-akseli:

 

 
 
5 - 3 milj.vuotta BC: Ensimmäiset "ihmis-olennot" kävelivät Itä- ja Etelä-Afrikassa - tunnetaan nimellä Australopithecines eli "apina-ihminen"
 
3 - 1.5 milj. vuotta BC. Varhaisin kivikausi: Homo habiliksen ilmestyminen - työkaluja käyttävä
 
1.75 - 1 milj. vuotta BC. Homo erectus ilmestyi - käytti käsikirvestä ja muotoiltuva kivityökaluja
 
1 milj. - 40.000 vuotta BC. Keskinen kivikausi: Homo sapiensis-muodon varhaisin kehitysvaihe.
 
40.000 - 10.000 BC. Myöhempi kivikausi: Homo sapiensin kukoistus. Kehitti jousen ja nuolen....kalliotaidetta ... metsästäjä-keräilytalous
 
9.000 - 3.000 vuotta BC. Viimeinen kostea kausi Afrikassa. Sahara oli asumiskelpoinen savanneineen, ruohikkomaineen ja jokieen.  Saviruukkuja käyettiin ja karjanhoito että maanviljelys alkoi.
 
500 BC Raudanvalmistus keksittiin Nigeriassa
 
200 - 500 AD. Bantu-vaellukset itään ja etelään

 

 
 
 

 
Lucy - neito
Institute of Human Origins:n sivusto
South African Museum:in sivusto kalliotaiteesta
Ketä olivat Kalaharin sun-ihmiset?
Hunting Hominids