| |
Nyt
rakennettiin temppeleitä, joissa oleville jumalankuville uskovaiset
saattoivat uhrata, ja pyhien eläinten palvonta saavutti suosiota. Erityisen
tärkeätä oli, että kaksi veda-kirjallisuudessa vähäpätöisiksi jäänyttä,
mutta mahdollisesti Induksen sivilisaation aikaan suurjumalina ollutta
jumalaa nyt alkoi esiintyä hindulaisuuden pääjumalina. Ne olivat Vishnu, taivaan kuningas ja maailman ylläpitäjä, ja
Shiva, joka samalla edusti askeesia, hedelmällisyyttä ja luomisvoimaa.
Kolmatta "jumalaa", brahman käsitteen henkilöitymää Brahmaa,
maailmankaikkeuden luojaa, palvottiin vain vähän.
Suurten jumalien lisäksi
hindulaisuudella oli monia muita jumalia Hindulaisuudella oli
tunnustuksellisesti hyvin laajat puitteet. Se, joka hyväksyi
veda-kirjoitukset ja upanishadit uskonnollisena arvovaltana ja oli yhtä
mieltä sosiaalisesta rakenteesta, joka perustui kastilaitokseen,
hyväksyttiin hinduksi huolimatta hänen muista käsityksistään. Siten
hindulaisuus oli yhtä paljon sosiaalinen malli kuin uskonto.
Hindut uskovat, että
kaikilla elollisilla on sielu. Useimmat hindut ovat vegetaristeja.
Vegetaristi ei syö lihaa. Eräät hinduista ovat vegaaneja, mikä tarkoittaa,
että he eivät syö mitään sellaista ruokaa, joka on peräisin eläinkunnassa,
kuten esim. kananmunat ja juusto.
Nautaeläimet ovat
pyhiä hinduille, eikä ole mitenkään harvinaista nähdä lehmien käyskentelevän
keskellä suuria kaupunkeja. Niitä ei saa häiritä, silla lehmä on Intiassa
pyhäeläin.
Gandes-virta on
hinduille pyhä. Hindut uskovat, että Himalajalta virtaava vesi on pyhää ja
että se puhdistaa ihmisen sielun, jos hän upottautuu virtaan. Monet hindut
tekevät pyhiinvaellusmatkoja Ganges-virtaan. Monet kuolemaa tekevät
hakeutuvat Ganges-virran rannoille kuolemaan.
|
|