Mahatma Gandhi
 

Intian pyhä mies

Mohandas Karamchand Gandhi ( 1869 - 1948), hindu ja bramiini, opiskeli lakimieheksi Englannissa ja asettui sen jälkeen Etelä-Afrikkaa, jossa hän aloitti taistelun syrjittyjen intialaisten oikeuksien puolesta. Vuonna 1914 hän palasi Intiaan, ja hänen toimintansa ansiosta kansalliskongressi muuttui kansan puolueeksi. Gandhin toiminnalle li leimallista väkivallasta pidättäytyminen "satyagrahan" (totuuden periaatteen) mukaan, ja hänen taktiikkansa englantilaisia vastaan perustui rauhanomaisiin mielenosoituksiin. Keisarillisessa Intiassa "Mahatma" (pyh sielu) Gandhi vaelsi protestikampanjoiden, pidätyssellien ja neuvottelupöytien väliä.

Gandhista tuli kongressinkruunaamaton johtaja. Monet eurooppalaiset pitivät häntä uskon fanaatikkona, mutta todellisuudessa Gandhi oli melkoinen reaalipoliitikko, ja varsin huumorintajuinen henkilö. Vallankumouksellisuutensa ohella hänessä oli myös reaktionaarisia piirteitä. Gandhi kamppaili kastittomien puolesta mutta ei halunnut poistaa kastijärjestelmää. Hänen ihanteensa oli maata viljelevä ja käsityöammattia harjoittava kyläyhteisö. Hän ei koskaan hyväksynyt Intian jakoa. Jaon tultua voimaan hän yritti syömälakolla lopettaa hindujen, muslimien ja sikhien väkivaltaisuudet. Lopuksi hän itse joutui väkivallan uhriksi, kun muuan fanaattinen hindu ampui hänet.