|
Kalifin emiirinä Egyptissä
hallinnut Ahmed Ibn Tulun sanoutui irti Abbasiinien kalifaatista ja
perusti Tulunien-dynastian. Ahmed Ibn Tulun oli turkkilaisen orjan poika
Bokharasta. Isä oli lahjonut Kalifi Mamumin vuonna 815. Poika sai
korkean koulutuksen ja ansaitsi kalifin kunnioituksen lojaalista
palveluksesta.
Tilanne Egyptissä
Poliittisen tilanteen sekavuus edesauttoi Ahmed Ibn Tulunin
pyrkimyksiä. Käskynhaltija asui kaukaisessa Samarran
kalifikaupungissa: kalifi Al Muttas oli sotkeutunut valtataisteluun
veljensä kanssa, ja eri puolilla kalifaattia puhkesi kapinoita.
Amed Ibn Tulun hallitsi
Egyptiä pienen islamilaisen yläluokan avulla. Hän julisti Egyptin
itsenäiseksi, kieltäytyi maksamasta veroja kalifille ja käytti kertyneet
korkeat verot Egyptin kehittämiseen. Maassa alkoi taloudellinen
nousukausi, ja suvaitsevalla sisäpolitiikallaan ibn Tulun sai puolelleen
myös ei-islamilaiset egyptiläiset.
Ahmed oli älykäs
hallitsija, joka keräsi suunnattomia rikkauksia idän kaupasta. Nämä hän
joutui käyttämään oman päämajansa rakennuttamiseen. Hänellä oli
asutettavanaan suuri sotajoukkonsa, ministerinsä, vaimonsa ja orjansa.
Hän perusti itselleen ja omalle väelleen uuden kaupungin -
al-Qatai:n.
Qatain nimi kuvaa sen
jakautuneisuutta: kaupunki oli jaettu "ammatillisiin" osiin. Jokaisella
ryhmällä oli oma alue asunnoille; sotilaat, palvelijat, henkivartijat,
kreikkalaiset, roomalaiset, nubialaiset etc. Kerrotaan myös, että
jokaisella kaupunginosalla oli oma katunsa kaupungin keskustaan.
Uusi kaupunki sijoittui pohjoiseen Fustatista pienelle kumpareelle
Yeskurin ylänköalueella. Kumparetta, oka siis sijaitsi Fustatin ja
Mukattamin vuorten välissä, pidettiin pyhänä paikkana, missä Mooses
keskusteli Jumalan kanssa ja missä Aabraham suoritti uhrilahjansa. Tulun
rakensi tänne oman palatsinsa, joka käsitti mm.: haaremin, puutarhan,
kilparadan hevosille, hevospooloradan, eläintarhan, kylpylän ja
loistavat asunnot omalle hoviväelleen. Siellä sijaitsi myös Midan
el-Qatai, paikka, jossa tapahtui aina jotain.
Tulun perusti myös
sairaalan - ensimmäinen Egyptissä. Tarina kertoo seuraavaa: Eräänä
päivänä yksi Tulunin palvelijoista matkasi hevosella Ylä-Egyptissä.
Hevonen kompastui kuoppan, osta palvelija löysi miljoonan dinarin (
Egyptin raha) aarteen. Kiitollisena jumalalle Ibn Tulun rakensi
ensimmäisen sairaalan, jossa käynnit kaikille Fustatin kaupungin
asukkaille oli imaista. Vuonna 876 hän rakennutti kukkulan huipulle
moskeijan, joka vielä tänäkin päivänä on yksi tärkeimmistä ja
kauneimmista muslimien monumenteista.
Myöhemmin Tulun siirsi
Egyptin hallinnan pojilleen, jotka eivät olleet mitään
suuria valtiomiehiä. Yksi hänen pojistaan, Khumaraweh, oli suuri Egyptin
historian ihailija. Hän rakennutti isänsä Midakseen eksoottisen
puutarhan: trooppisia puita ja pensaita, ruusuja ja liljoja. Hän ei
tyytynyt vain pelkkiin puihin, vaan päällystytti niiden rungot ja oksat
ohuilla kuparilevyillä ja johti vesijohdot puihin. Puut toimivat näin
suihkulähteinä. Hän ei tyytynyt isänsä Midakseen, vaan rakennutti
suuremman, jossa pidettiin mm. ravikilpailuja pöivittäin ja melkein joka
yö.
Kerrotan, että
Khumarawebin palatsissa olisi ollut huoneita, jotka oli päällystetty
kultalevyillä ja lusuurikivillä. Palatsissa oli myös hänestä itsestään
puinen patsas ja hänen vaimoistaan kultaisin vaattein oleva patsas.
Hänen eläintarhassaan oli erityinen leijonien talo. Jokaisessa huoneessa
asui leijonapariskunta. Luonnollisesti leijonilla oli huoneissaan
juokseva vesi. Khumarawebillä oli tapana aina silloin tällöin päästää
leijonat vapaaksi kaupungille. Leijonilla oli kaikilla nimet ja ne oli
koulutettu mm. palaamaan takaisin huoneisiinsa, kun niiden hoitajat
kutsuivat niitä nimellä. Khumarawebillä oli lemmikkinä oma leijona -
Zouraik (" pieni sininen"). Zourakilla oli siniset silmät ja kaulassa
kultaiset vitjat. Leijona seurasi isäntäänsä kaikkialle, se jopa nukkui
isäntänsä kanssa.
Tyypillistä hänen
itsehemmottelulleen oli hänen nukkumisseremoniat. Hänellä väitetään
olleen vaikeuksia saada unen päästä kiinni. Totta on ainakin se, että
hänellä oli oma tekojärvipalatsinsa alueella. Hän täytti järven
elohopealla (tarina kertoo) ja sijoitti sinne ihmisen ihosta tehdyn
patjan. Nukkuakseen hän asettui patalle ja elohopea sai aikaan
rauhoittavat laineet nukahtamista edistäen. Saman aikaisesti palvelijat
lauloivat tai lukivat Koraanista hänen suosikki säkeitään. Jos hän ei
saanut unta, hän käveli ympäri palatsiaan, huvitteli vaimojensa kanssa
tai käyskenteli upeassa puutarhassaan.
Kaikki muuttui, kun hänen
lempivaimonsa, Bouran, kuoli. Vuonna 896 hänet kuristi kuoliaaksi
omaan vuoteeseen palvelija ja lempijalkavaimo. Eivät henkivartijat eikä
Zourak voinut häntä pelastaa. Kuristajat puolestaan ristiinnaulittiin.
Egypti vajosi pian
korruptioon ja saman aikaisesti abbasiinit olivat jälleen vahvistunet.
He lähettivät sotilaan nimeltä Mohammed Ibn Sulymanin ottamaan Egyptin
takaisin heille. Mohammedilta meni neljä kuukautta El-Qatain
täydelliseen tuhoamiseen Satakuusikymmentä vuotta myöhemmin rakannettiin
muuri El-Qatain ja El-Askarin ympärille, jotta se mitä oli jäljellä,
säilyisi. Tänään on nähtävissä vain moskeija.
Abbasiinit ottivat
jälleen vallan ja Egyptin johtamisen, jota he pitivät seuraavat
30-vuotta, kunnes valta siirtyi fatminideille. |
