| |
Ptolemaios hallinnon
viimeinen vuosisata oli huonoa aikaa Egyptissä, koska monet viimeiset
Ptolemaioksista olivat Rooman valtion sätkynukkeja. Ptolemaios-
kuningassuvun viimeinen hallitsijan Cleopatra VII kuolema ja kerran niin
mahtavan Ptolemai- laivaston häviö Actiumissa suisti Egyptin vuonna 31
B.C. Rooman alaisuuteen. Rooman keisarina oli Augustus Ceasar.
Aleksandriaan oli sijoitettu varuskuntia ylläpitämään rauhaa Egyptissä
ja samalla tarkkailemaan Aleksandrian mellakoivia väkijoukkoja, joiden
toiminta ei ollut vähentynyt vuosiin.
Ptolamait olivat onnistuneet
mukautumaan Egyptin kulttuuriin, mutta Rooman hallitsijat tekivät vain
vähäisiä yrityksiä tähän suuntaan. Luonnollisesti he omaksuivat
farao-tittelin ja rakennuttivat temppeleitä perinteen mukaan, mutta
Egyptiä hallittiin in absentia Roomasta käsin.
Egyptin kansa, joka oli syvästi juurtunut perinteiseen uskontoon ja
uskomuksiin, kieltäytyi kunnioittamasta hallitsijoita, jotka eivät enää
noudattaneet kuninkaallisia seremonioita. Todellisuudessa vain harva
Rooman keisari oli jalallaan astunut Egyptin maaperälle. He jättivät
Aleksandrian yksin aina vuoden 250 A.D. kuuluisaan mellakkaan asti.
Milloin Rooman valta
päättyi ja Bysantin valta-aika alkoi, on vaikea määrittää. Mutta Rooman
keisarikunnan rappeutuminen oli jo alkanut. Nopeat keisareiden
vaihtumiset tuhosivat toivon vakaudesta. Samoin kävi odotusten, joita
egyptiläisillä oli keisari Diocletian 20-vuotisenhallituskauden aikana.
Hän määräsi, että koko Rooman keisarikunnan alueella oli käytettävä
samaa rahaa. Egyptiläisethän olivat tähän saakka saaneet käyttää omaa
rahaansa. Samoin Diolectia uudisti byrokratian. |
|