Jorman virtuaalipassi maailmanhistoriaan
ja tähän päivään

Egypti

Yleistietoa Päivittäinen elämä Hieroglyfit   Pyramidit Uskonto Sfinski Linkit
Egypti ennen
332 B.C.:
Faraot Aleksanteri Suuri Rooman valta Bysantinaika Kaliffien aika Omaijadien valtakausi Abbasiidien kalifaatti
Tulunien valtakausi Eksheedien aika Fatimidien aika Ayyoubidsien aika Mamelukkien aika Ottomanien aika Muhamed Alindynastia Tasavalta
Abbasiidien kalifaatti
750 A.D. - 1 258 A.D.
  Omaijadien tappio merkitsi huomattavasti enemmän kuin vain hallitsijasuvun vaihtumista. Oli tapahtumassa järjestelmän muutos. Abbasidien valtaantulo merkitsi ensinnäkin uutta maantieteellistä suuntautumista: Persia otti maalle Lähi-idän poliittisessa ja taloudellisessa  sille kuuluvan keskeisen tehtävän. Kalifaatin keskushallinnosta kasvoi laaja virkavaltaisuus, kun taas kalifit omaksuivat itsevaltaisen suurkuninkaan roolin. Samalla suunnaton valtakunta kuitenkin osoitti ensimmäisiä vakavia hajoamisen merkkejä, ja abbasiidien historia on myös kalifin valta-alueen armottoman rapautumisen historiaa.

Itse abbasiidit julistivat hallintonsa ennustavan uutta ajanjaksoa. Jumalattomien omaijadien aika oli nyt ohi, nyt alkaisi totinen islamilainen aika. Heidän hallitusajalleen on tosiasiassa tyypillistä myös valloitettujen alueiden laaja islamilaistaminen. Abbasiidien hallinnon perusta ei ollut arabikansakunta, vaan uskonto, islam.

Abbasiidit hallitsivat Egyptiä vuodesta 133 H/750 A.D. vuoteen 656 H/1 258 A.D. He polveutuivat
al-Abbass:sta, joka oli Profeetta Muhammedin setä. He yhteistyössä Alawis:ien kanssa syrjäyttivät omaijadilaiset.
Abu al-Abbas Ibn Abdullah Ibn Mohammed Ibn Ali Ibn Abdullah Ibn Abbas julistettiin kalifiksi al-Kofa:ssa. Hänet tunnetaan paremmin imellä al-Saffah.
Abbasiidit rakennuttivat valtakunnalleen uuden pääkaupungin - Bagdadin Degla-joen rannalle.
Abbasiidien valtakunta saavutti kulminaatiopisteensä Haroun al-Rashid:n aikana. Hänen kuolemansa jälkeen kapinamieliala levisi, joka osaltaan heikensi valtion puolustuskykyä mongolien hyökkäyksiä vastaan.

Koko tämän kauden Egypti säilytti asemansa yhtenä rikkaimmista ja voimakkaimmista maista. Eräät hallitsijat yrittivät irrottaa Egyptin Bagdadista - ja se onnistuikin Ahmed Ibn Toloun:lle ja al- Akhsheed:lle.

 
 
 
 
  Abbasiidien vaikutus egyptiläisen elämään
Ennen abbasiidien valtaantuloa oli käyty kolme arabimaailman islamilaista sotaa. Islamilaista maailmaa johti tuolloin ainakin kolme kalifia: Pohjois-Afrikassa Shia-kalifi (Aghlabid-dynastia), abbasiidit Bagdadissa ja omaijadit, jotka yhä pitivät valtaa islamilaisessa Espanjan osassa.

Egyptin kannalta tärkeää lienee ainakin se, että he saivat nyt ensimakua shia-islamilaisuudesta. Egyptihän oli ollut ja on vielä tänäänkin pääasiallisesti sunni-islamilainen maa.


 
 
Vuonna 750 abbasiidien kenraali Saleh valtasi Fustat- kaupungin. Kuten kakki muslimihallitsijat, Salehkaan ei halunnut hallita Egyptiä aikaisempien hallitsijoiden luiden päältä, joten hän rakennutti oman päämajansa pohjoiseen Fustatista (nyk. Kairo). Tätä uutta aluetta kutsuttiin nimellä El Askar ("Sotilaat"). Myöhemmin El Askar liitettiin Fustattiin ja se menetti aikaisemman merkityksensä.

Vuonna 779 Abu Salih:sta tuli ensimmäinen  Turkissa syntynyt kuvernööri Egyptiin. Hän itse luokitteli itsensä arabiksi.
Abbasiidien hallinta tarkoitti egyptiläisille yht´aikaa enemmän rajoituksia yksityisyydessä ja toisaalta enemmän avoimuutta älyllisyyteen. Uusi laki määritteli elintavat, käyttäytymisen ja pukeutumisen - ja sen noudattamista myös valvottiin. Laki myös määräsi, että kaikki ovet tuli pitää auki - jos joku erehtyi varastamaan hänet armotta teloitettiin. Bagdadin hallitsijat, mukaan lukien kuuluisa Harun al Rashid, pitivät palatsinsa avoinna kaikenlaiselle opiskelulle sekä myös mm. Intian ja Persian runoudelle. He lisäsivät mm. lääketieteen, matematiikan ja astronomian tutkimusta.

Yksi ehkä tärkeimmistä ja eniten tulevaisuuteen vaikuttavista tekijöistä abbasiidien hallinnassa oli turkkilaisten orjien käyttö. Myöhemmin, jolloin heitä kutsuttiin nimellä mamelukit, he muodostivat palkka-armeijan ja päätyivät jopa hallitsijoiksi ja Egyptin kuninkaaksi.

Tämä tapahtui 1800-luvulla, kun Muhamed Ali puuttui asioiden kulkuun. Abbasiideille oli tapahtunut "vahinko": he kouluttivat palkka-armeijansa orjia ja heidän lapsiaan varuskunnissaan. Täällä orjat eivät olleet tekemisissä kansan kanssa, vaan tottelivat herransa käskyjä. Heillä ei teetetty likaisia töitä - heidät vain koulutettiin oiviksi sotilaiksi. Aikojen kuluessa nämä "orjat" ryhtyivät hallitsemaan johtajiaan ja lopulta yksi heistä nousi Egyptin valtaistuimelle Fustat:ssa - hän oli Amed Ibn Tulun.

 

 
 

Egyptiä hallitsi aikavälillä 133 H/ 750 A.D. - 656 H/ 1 258 A.D. seuraavat kalifien määräämät
abbasiidi-hallitsijat:


 
1. Saleh Ibn Ali Ibn Abdullah Ibn Abbas Ibn Mottalib Ibn Hisham,
133 H/750 A.D
2. Abu Awn Abdul Malik Ibn Yazid
133 H/ 751 A.D.
3. Saleh Ibn Ali Ibn Abdullah Ibn Abbas Ibn Abdul Motallib Ibn Hisham, toisen kerran 
136 H/753 A.D. Vuonna 137 H/755 hnet lähettiin Palestiinaan ja tilalle tuli Abo Awn Abdul Malik Ibn Yazid
4. Abu Awn Abdul Malik Ibn Yazid, toisen kerran
137 H/755 A.D. - 141 H/758 A.D
5. Moussa Ibn Ka´b Ibn Oyayna Ibn Aisha Ibn Amro Ibn Serri Ibn Aeiza Ibn al-Harith Ibn Emro´a al-Quays
141 /758 A.D. - 141 H/759 A.D.
7. Mohammed Ibn al-Aha´th al-Khoza, yhdeksi vuodeksi
141 H/759 A.D.
8. Hamid Ibn Quahtaba
143 H/760 A.D. - 144 H/762 A.D.
9. Yazid Ibn Hatim al-Mohalabi,
144 H/762 A:D. - 152 H/772 A.D.
10. Abdulla Ibn Abdul Rahman Ibn Muawya Ibn Hodeig
152 H/768 A.D. - kuolemaansa saakka 155 H/772 A.D.
11. Mohammed Ibn Abdul Rahman Ibn Muawya Ibn Hodeig
155 H/768 A.D.
12. Moussa Ibn Ollai Ibn Rabah al-Lakhmi
155 H/772 A.D. - 161 H/778 A.D.
  Kalifi Abu Ga´far al-Mansour kuoli lokakuussa 158 H/775 A.D. ja uusi kalifi Mohammed Abu Abdulah al-mahdi Ibn al-Mansour nimitti seuraavat hallitsijat:
13. Eissa Ibn Loquman al-Gomahi, neljäksi kuukaudeksi
161 H/778 A.D. - 162 H/779 A.D.
14. Wadi, Mawla of Abu Ga´far, neljäksi kuukaudeksi
162 H/779 A.D. 162 H/779 A.D
15. Mansour Ibn Yazid Ibn Mansour al-Re´ini, kahdeksi kuukaudeksi
162 H /779 A.D. - 162 H/ 779
16. Yahya Ibn Daoud al-Horashi, tunnettiin nimellä Ibn Mamdoud
162 H/ 779 A.D.- 164 H/780 A.D.
17. Salim Ibn Sawada al-Tamimi,
164 H/780 A.D. - 165 H/781 A.D.
18. Ibrahin Ibn Saleh Ibn Abdullah Ibn Abbas
165 H/781 A.D. - 167 H/784 A.D.
19. Moussa Ibn Mous´ab al-Khath´ami
167 H/784 A.D. - 168 H/785 A.D., jolloin hnet murhattiin
20. Asama Ibn Amro al-Ma´ri,
kahdeksi kuukaudeksi
21. Al-Fadl Ibn Saleh Ibn Ali al-Abbasi, muutamaksi kuukaudeksi alkaen:
heinäkuusta 169 H/785 A.D
  Kalifi al-Mahdi kuoli vuoden 169 H/785 A.D. heinäkuussa ja uusi kalifi Moussa (al-Hadi)Ibn al-Mahdi nimitti seuraavat halltsijat Egyptiin:
22. Ali Ibn Salman al-Abbassi,
169 H/786 A.D. - 171 H/787 A.D.
  Al-Hadi kuoli ja Haroun al-Rashid uutena kalifina nimesi seuraavat hallitsijat:
23. Moussa Ibn Eissa Ibn Moussa al-Abbassi,
171 H/787 A.D. - 172 H/789 A.D.
24. Muslima Ibn Yahia al-Bagli
172 H/789 A.D. - 173 H/790 A.D.
25. Mohammed Ibn Zoheir al-Azdi,
173 H/790 A.D. - 173 H/ 790 A.D.
26. Daoud Ibn Yazid al-Mouhallab
174 H/790 A.D. -175 H/791 A.D.
27. Moussa Ibn Eissa Ibn Moussa al-Abbasi, toisen kerran
175 H/791 A.D. - 176 H/792 A.D.
 
28. Ibrahim Ibn Saleh Ibn Abdulah al-Abbassi, toisen kerran
176 H/792 A.D. - 176 H/792 A.D.
29. Abdullah Ibn al-Mousayyed Ibn Zoheir al-Dabbi
167 H/792 A.D. _ 177 H/793 A.D.
30. Ishak Ibn Soliman
177 H/793 A.D. - 178 H/794 A.D.
31. Harmatha Ibn A´youn
178 H/794 A.D. -178 H/795 A.D.
32. Abdullah Ibn al-Mosayyeb al- Abbassi
vuoden 178 H/795 A.D. loppuun
33. Abdullah Ibn al-Mahdi al-Abbassi
179 H/795 A.D. - 179 H/795 A.D.
34. Moussa Ibn Eissa Ibn Moussa al-Abbassi, kolmatta kertaa
179 H/769 A.D. - 180 H/797 A.D.
35. Oubeidullah Ibn al-Mahdi al-Abbassi, toisen kerran
180 H/796 A.D. - 181 H/797 A.D.
36. Ismail Ibn Saleh al-Abbassi
181 H/797 A.D. - 182 H/798 A.D.
37. Ismail Ibn Eaissa al-Abbassi
182 H/789 A.D. - 182 H/798 A.D
38. Al-Layth Ibn al-Fadl
182 H/798 A.D. - 187 H/803 A.D.
39. Ahmed Ibn Ismail Ibn Ali Ibn Abdullah al-Abbassi
187 H/803 A.d. - 189 H/805 A.D.
40. Abdullah Ibn Mohammed al-Abbassi (Ibn Zeinab)
189 H/805 A.D. - 190 H/806 A.D.
41. Al-Hussein Ibn Gamil
190 H/806 A.D. - 192 H/808 A.D.
42. Malik Ibn Dalhem al-Kalbi
192 H/808 A.D. - 193 H/808 A.D.
43. Al-Hassan Ibn al-Takhtak
193 H/809 A.D. -194 H/809 A.D.
  Haroun al-Rashid kuoli maaliskuussa 809 ja hänen pokansa Mohammed al-Amin jatkoi kalifina ja hänen määräämäsnsä hallitsijat Egyptissä:
44. Hatim Ibn Harthama Ibn A´yon
149 H/810 A.D. - 195 H/ 811 A.D.
45. Gaber Ibn Asha´th al-Ta´i
195 H/811 A.D. - 196 H/812 A.D.
  Helmikuussa 812 A.D. Al-Ma´moun syrjäytti veljensä Mohammedin kalifin paikalta ja nimesi Egyptiin seuraavat hallitsijat:
46. Abbad Ibn Mohammed Ibn Hayyan
196 H/812 A.D. - 198 H/813 A.D.
47. Al-Mottab Ibn Abdullal al-Khoza´I
198 H/813 A.D. - 198 H/ 814 A.D.
   
   
   
   
   
  Elokuussa 132H/750 A.D. kalifi Marawan Ibn Mohammed tapettiin ja Saleh Ibn Ali tuli al-Fostattiin ja lähetti Marawanin pään Persiaan. Umaijadien valtakunta loppui idässä.
   



 

 
   
     
   
   
    Vasamanet
Jorma Sarsama 2003