Talvi- ja jatkosota:

                                    Mainilan laukaukset
                                                       Talvisota
                                                       Etupiirijako
                                                       Talvisodan menetykset
                                                       Ensimmäinen evakkotie
                                                       Jatkosota
                                                       Välirauhansopimus 
                                                       Lapin sota 1944-1945: Sodan kulku
                                                       Henkilötappiot
                                                       Sotiemme tapahtumakalenteri 1939-1945:
Talvisotaan liittyviä tapahtumia: Vuosi 1939
Vuosi 1940
Jatkosotaan liittyviä tapahtumia: Vuosi 1940
Vuosi 1941
Vuosi 1942
Vuosi 1943
Vuosi 1944
Lapin sotaan liittyviä tapahtumia: Vuosi 1944
Vuosi 1945
                                                         Kotirintamalla           
                                                         Pariisin rauhansopimus
                                                         Sotakorvaukset
                                                         Sanaselityksiä
                                                         YYA-sopimus 1948 

 

 

Mainilan laukaukset

26.-27.11.1939 Puna-armeijan sotilaat ampuvat Itä-Kannaksella 26.11. klo 15 viidellä tykillä ja kahdella kranaatinheittimen laukauksella omia asemiaan kohti Mainilan kylässä. Neuvostoliitto väittää laukausten tulleen Suomen puolelta, ja ulkoministeri Molotov jättää illalla asiasta nootin Suomen Moskovan lähettiläälle. Suomi jättää seuraavana päivänä vastausnootin, jossa syytökset torjutaan. Mannerheim antaa julkisuuteen tiedonannon, jonka mukaan suomalaista tykistöä ei ole 50 km lähempänä rajaa ja että joukot ovat olleet kyseisenä ajankohtana jumalanpalveluksessa.
Mainilan laukauksiin vedoten Neuvostoliitto sanoo 28.11. yksipuolisesti irti v. 1932 sovitun Suomen ja Neuvostoliiton välisen hyökkäämättömyyssopimuksen. Kahta päivää myöhemmin Neuvostoarmeija hyökkää Suomeen.

Lähteet: Talvisota Kronikka
                 Gummerus 1997
                Vetres eli Vantaan veteraani- ja reserviläisjärjestöjen yhteistyötoimikunta
               jaakko.vesanen@kolumbus.fi

              


                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                 
Talvisota

Valtioiden väliset suhteet kiristyivät Euroopassa 1930-luvulla. Paine alkoi Keski-Euroopasta Adolf Hitlerin johtaman Saksan politiikan seurauksena.

Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin ehdotti maansa turvallisuuteen vedoten, että Suomi vuokraisi tai vaihtaisi sille Suomenlahden ulkosaaria. Suomi ei kuitenkaan suostunut ehdotuksiin. Kiristyvä ilmapiiri aiheutti sen, että Kannasta ryhdyttiin linnoittamaan ja pidettiin suuret sotaharjoitukset. Elokuussa 1939 Saksa ja Neuvostoliitto sopivat yllättäen ulkoministerien Vjatseslav Molotovin ja Joachim von Ribbentrobin hyökkäämättömyyssopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa, että Suomi ja Baltian maat kuuluvat Neuvostoliiton etupiiriin.

Saksa hyökkäsi Puolaan 1.9.1939. Englanti ja Ranska julistivat sodan 3.9.1939 Saksalle. II maailmansota oli syttynyt. Neuvostoliitto vaati Suomea luovuttamaan Suomenlahden suuret saaret ja osan Karjalan kannasta, osan Petsamosta Jäämeren rannalta ja vuokraamaan Hangon Itä-Karjalasta saatavia aluekorvauksia vastaan. Kyseessä olivat Repolan ja Porajärven kunnat. Kun Suomi ei tähän suostunut, Neuvostoliiton joukot hyökkäsivät Suomeen 30. marraskuuta 1939. Talvisota oli syttynyt.

Suomalaisia sotilaita lumipuvuissaan talvisodassa
Kuva on Marja Paakin hallussa.

Talvisodan kiivaimmat taistelut käytiin Karjalan kannaksella ja Laatokan pohjoispuolella. Sota päättyi 13. maaliskuuta 1940. Moskovan rauhassa Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle Kannaksen mukana Karjalan pääkaupungin Viipurin ja Laatokan Karjalan sekä vuokraamaan Hangon ympäristöineen. Suomi luovutti paljon enemmän alueita kuin Neuvostoliitto oli sotatoimin kyennyt valloittamaan. Kaikki asukkaat jättivät kotinsa ja siirtyivät jäljelle jääneen Suomen uuden rajan länsipuolelle.

Lähde: "Karjala tutuksi" 
               Karjalan Liitto ry.

www.karjalanliitto.fi

 

 

                                            Etupiirijako

kartta5.jpg (42054 bytes)

Lähde: Vetres eli  Vantaan veteraani- ja reserviläisjärjestöjen yhteistyötoimikunta

jaakko.vesanen@kolumbus.fi

 

Talvisodan menetykset

Suomi joutui luovuttamaan 105 päivää kestäneen talvisodan jälkeen Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan pohjoispuolella olevat alueet (Pietari Suuren rajaa noudattaen), Viipurin, Käkisalmen ja Sortavalan kaupungit, osia Sallasta ja Kuusamosta, Kalastajasaarennon kaksi niemeä sekä saaria Suomenlahdelta (Suursaari, Tytärsaari, Lavansaari ja Seiskari). Hanko vuokrattiin Neuvostoliitolle laivastotukikohdaksi 30 vuoden ajaksi.
Talvisodassa kaatui 23157 suomalaista ja haavoittui noin 45000, joista noin 10000 jäi invalidiksi.
Kotirintamalla kuoli 956 ja haavoittui 1856 ihmistä.
Suomi menetti pelloistaan ja metsistään kahdeksasosan.

Lähde:HS/14.3.1990
            Jukka Perttu

 

 

Viipurin linna kesällä 1989
Kuva: Marja Paakki

Sortavala vuonna 1939 ( pienoismalli )
Etualalla Kymölän kaupunginosaa, taustalla Kantakaupunki.
Malli ja kuva: Martti I. Jaatinen.

Käkisalmen linna
Kuva: Aulis Kääriäinen

 

Suomen aluemenetykset talvisodassa

wpe1.jpg (29997 bytes)

© Apu 47/24.11.1989

 

Ensimmäinen evakkotie

Jo lokakuun alussa 1939, kun Neuvostoliitto kutsui Suomen edustajia alueneuvotteluihin Moskovaan, joutuivat rajaseudulla asuneet karjalaiset evakkoon.

Sodan uhka oli kasvanut niin suureksi, että Kannaksen pitäjien ja rajakylien, samoin kuin Viipurin ja Suomenlahden saarien asukkaita kehotettiin siirtymään pois kotiseudultaan. Ennen kuin talvisota puhkesi, oli noin 45000 karjalaista lähtenyt evakkoon. Kun mitään ei kuitenkaan näyttänyt tapahtuvan, palasi moni vielä kotiinsa. Niinpä vain pari päivää ennen talvisodan syttymistä aloitettiin koulutyö useissa evakuoiduissa kunnissa.

Kun sota sitten syttyi 30. marraskuuta 1939, jouduttiin Karjalan rajakylistä lähtemään pikavauhtia. Mukaan ei voinut ottaa muuta kuin sen, minkä jaksoi kantaa. Joukkoevakuointia ei ollut suunniteltu riittävästi. Niinpä kaikki eivät ehtineet lähteäkään. Suojärven itäisimpien kylien asukkaita joutui sotavangeiksi ja osa heistä menehtyi vankeusmatkan aikana. Kauempana rajasta lähtö ei ollut yhtä kiireinen, mutta paljon omaisuutta ei sieltäkään pystytty ottamaan mukaan.

Yli puolet siirtokarjalaisista oli viljelijäväestöä ja heille piti löytää uudet tilat muualta Suomesta. Eduskunta sääti pika-asutuslain. Kun useimmat karjalaiset joutuivat jättämään luovutetulle alueelle koko omaisuutensa, sääti edukunta myös korvauslain. Sen mukaan siirtoväelle maksettiin korvauksia omaisuuden menetyksistä. Uusi sota alkoi kuitenkin kesällä 1941 ja lakien toteuttaminen jäi käytännössä kesken.

Lähde: "Karjala tutuksi"
               Karjalan Liitto ry.

evakko.jpg (19948 bytes)
Kuva: SA/Vetres:"Kuvat kertovat sodista"

 

 

Jatkosota

Saksalaisten aloitettua hyökkäyksensä Neuvostoliittoon 22. kesäkuuta 1941 Suomen oli äärettömän vaikea pysyä puolueettomana, koska maassa oli saksalaisia joukkoja Lapissa ja neuvostojoukkoja Hangon vuokra-alueella Etelä-Suomessa. Neuvostoliiton ilmavoimien pommituksen vuoksi Suomen pääministeri totesi 25. kesäkuuta eduskunnassa Suomen olevan sodassa.

Neuvostoliitolla ei ollut sillä hetkellä asettaa riittävästi joukkoja uuden rajan puolustamiseen, sillä puna-armeijaa sitoi sota Saksaa vastaan toisella rintamalla. Suomi valloitti talvisodassa menettämänsä alueet takaisin ja eteni Itä-Karjalaan turvatakseen rajansa ennakoimissaan sodan uusissa tilanteissa. Suomi sai jatkosodassa tukea saksalaisilta joukoilta, jotka olivat tulleet Suomeen Tanskan ja Norjan kautta.

Kun Karjala oli syksyllä 1941 vallattu takaisin, alkoivat karjalaiset palata evakosta koteihinsa. Sota oli hävittänyt monelta kotitalon, minkä vuoksi ryhdyttiin rakentamaan uutta. Pellot kylvettiin, ja elämä aloitettiin alusta. Evakkoon lähteneistä yli 400 000 karjalaisesta palasi 70 prosenttia eli noin 280 000 takaisin kotiseudulleen kesään 1944 mennessä. Edessä oli kuitenkin pian uusi lähtö ja tällä kertaa lopullinen.

Sota oli kääntynyt Saksalle tappiolliseksi. Sen sijaan Neuvostoliitto pystyi Englannin, Ranskan ja USA:n kanssa liitouduttuaan käymään sotaa entistä tehokkaammin. Se käynnistikin kesäkuussa 1944 Valkeasaaren lohkolta alkaneen massiivisen tykistön voimaan perustuneen suurhyökkäyksen valloittaakseen Suomelta Karjalan uudelleen ja tunkeutuakseen syvälle Suomeen. Ylivoiman edessä Suomen oli vetäydyttävä.

Heinäkuun alussa 1944 Viipurin lähistöllä Talin-Ihantalan taisteluissa suomalaiset pysäyttivät puna-armeijan ja saavuttivat torjuntavoiton. Välirauhassa 19.9.1944 ja Pariisin rauhassa 10.2.1947 raja Karjalassa palautui vuoden 1940 linjalle. Karjalaiset menettivät kotinsa toistamiseen. Lisäksi Suomi luovutti alueita pohjoisempaa ja Petsamon. Suomi säilytti kuitenkin itsenäisyytensä ja itsekunnioituksensa. Se ei antautunut eikä sitä miehitetty. Stalinin Neuvostoliitto oli pahoin aliarvioinut pienen kansan itsenäisyystahdon ja puolustuskyvyn.

Lähde: "Karjala tutuksi"
               Karjalan Liitto ry.

Jatkosodan henkilötappiot

  Kaatuneet ja kadonneet Haavoittuneet
Puolustusvoimat 65.000 142.000
Muut tappiot 1.500  

TAAS EVAKKOON

Kannaksen evakuointisuunnitelmat oli laadittu hyvissä ajoin vuoden 1943 loppuun mennessä. Evakuointi oli määrä tehdä rautateitse 2-3 päivän varoitusajalla. Päämaja vastusti kuitenkin uhkaavassakin tilanteessa evakuoinnin aloittamista, jottei väestössä ja rintamajoukoissa syntyisi paniikkia.

Evakuointi alkoi vasta suurhyökkäyksen läpimurron jälkeen. Se sujui ensi hetkien pakotunnelman jälkeen ilman suuria vaikeuksia - uhanalaisimmilta alueilta ensin, sitten kauempaa. Raja-alueen väestö joutui maantielle ilman varoitusaikaa karjoineen ja kaluineen. Suomalaisten hallussa ollutta Karjalaa evakuoitiin vielä syyskuussa. Rautateiden käyttö evakuoinnissa jäi suunniteltua vähäisemmäksi, sillä vaunukalusto tarvittiin joukkojen siirtoon Itä-Karjalasta.

Lähes 260 000 karjalaista siirtyi alkukesällä muualle Suomeen, enimmät väestönsuojelusyistä maan länsiosiin, etenkin Pohjanmaalle. Suurten kaupunkien ympäristöt oli varattu niiden omalle väestölle pommitusten varalta. Heinäkuussa siirrettiin Ilomantsin, Pielisjärven ja Kuhmon rajakylien väestö taaksepäin partisaanivaaran takia. Aselevon jälkeen evakuoitiin syyskuussa luovutettavalta alueelta vielä noin 67 000 henkeä. Siirtoväkeä oli kaikkiaan noin 450 000 henkilöä.

Lähde: Vuosisatamme Kronikka
             Gummerus Oy

 

 

Toinen lähtökäsky kesäkuussa 1944

Lähtökäskyt toiselle evakkotaipaleelle annettiin kesäkuun 1944 aikana vyöhykkeittäin. Ensiksi kotiseutunsa joutuivat jättämään kannakselaiset. Osa keski- ja rajakarjalaisista sai evakuointikäskyn vasta sodan päätyttyä.

Evakuointi ei ollut toisellakaan kerralla helppoa. Sotilaallisen tilanteen rauhoituttua monet palasivat vielä heinää ja viljaa korjaamaan. Syyskuun lopuun mennessä luovutettavaksi uudelleen määrätty alue oli lopullisesti tyhjennetty.

Siirtokarjalaisista tuskin kukaan halusi jäädä vieraan vallan alaiseksi synnyinseuduilleen. Siirtokarjalaiset tunsivat olevansa kiinteämmin sidotut isänmaahansa ja oman kansansa kohtaloon kuin siihen maaperään, jota he olivat vuosisatoja asuneet, rakentaneet ja viljelleet. Siirtokarjalaiset asettuivat talven 1944 - 1945 ajaksi niille alueille, joille he olivat evakuoinnin yhteydessä joutuneet. Kevään koittaessa alkoi muutto, jonka suuntana olivat Kymen, Uudenmaan ja Hämeen läänit.

Lähde: "Karjala tutuksi"
               Karjalan Liitto ry.

 


Näin kaikki päättyi

wpe2.jpg (17936 bytes)

Lähde: Vetres

Alueluovutusten seurauksena Suomen rajat muuttuivat oheisen kartan mukaisesti.

Suomenlahden saaret (Suursaari, Tytärsaari, Lavansaari ja Seiskari) jouduttiin luovuttamaan. Luovutettujen alueiden väestö jouduttiin asuttamaan muualle Suomeen ja lisäksi Suomi joutui maksamaan Neuvostoliitolle suuret sotakorvaukset. Lapin sodassa saksalaiset tuhosivat Pohjois-Suomen lähes kokonaan. Tuhottu Lappi jouduttiin jälleenrakentamaan sodan jälkeen. Talvisodassa, jatkosodassa ja Lapin sodassa suomalaisia kaatui tai katosi yhteensä 91.500 ja haavoittui yhteensä noin 200.000, heistä vaikeasti vammautui 90.000. Sotaleskiksi jäi 30.000 naista ja sotaorvoiksi 50.000 lasta.

Kuitenkin tärkein - Suomen itsenäisyys - säilyi.

Lähde: Vetres eli Vantaan sotaveteraanien ja reserviläisjärjestöjen yhteistyötoimikunta

Sotien jälkeen Suomi joutui sijoittamaan noin 430.000 koditonta suomalaista,joista karjalaisia lähes 410.000 sekä petsamolaisia ja Sallan ja Kuusamon asukkaita, yhteensä 23.000 henkilöä. Siirtolaisia oli 11 prosenttia kaikista Suomen asukkaista. Noin mittavan joukon sijoittaminen oli varsin suuri operaatio sodan runtelemassa maassa. Sen Suomi toteutti kansainvälistä tunnustusta saaneella tavalla.

Lähde: "Karjala tutuksi"
               Karjalan Liitto ry

 

VÄLIRAUHANSOPIMUS

Välirauhansopimuksessa sovittiin Moskovan rauhan (v. 1940) rajojen palauttamisesta voimaan, Petsamon käsivarren ja Suomenlahden saarten luovuttamisesta sekä Porkkalan alueen vuokraamisesta. Lisäksi Suomi sitoutui huomattaviin sotakorvauksiin, saksalaisten karkoittamiseen maasta sekä sotarikollisten tuomitsemiseen.

Lähde: Kuvat kertovat sodista
             Vetres eli Vantaan sotaveteraanien ja reserviläisjärjestöjen yhteistyötoimikunta

 

LAPIN SOTA 1.10.1944-27.4.1945

Sodan kulku

Rauhanehtojen mukaan Suomen tuli riisua maahan jääneet saksalaiset joukot aseista 15.9.1944 mennessä. Tässä tehtävässä neuvostoarmeija lupasi antaa apua, mikä antoi aiheen pelätä pahimmassa tapauksessa Suomen miehitystä. Eteläosista maata saksalaiset vetäytyivätkin määräaikaan mennessä. . Sen sijaan Pohjois-Suomessa, jossa pääosa saksalaisjoukoista oli, varsinaiset taistelutoimet alkoivat suomalaisjoukkojen maihinnousulla Tornioon 1.10.1944. Saksalaiset vetäytyivät pohjoiseen taistellen, miinoittaen, polttaen ja hävittäen. Pohjois-Suomen hävitys oli täydellinen. Viimeiset saksalaiset häädettiin Norjaan 27.4.1945.

Suomalaisjoukkojen vahvuus Lapin sodassa oli suurimmillaan lokakuussa 1944 noin 75.000 miestä. Saksalaisia joukkoja oli Pohjois-Suomessa kaikkiaan yli 200.000, mutta taisteluihin heistä osallistui ehkä runsas neljännes.

Lapin sodan henkilötappiot:

  Kaatuneet ja kadonneet Haavoittuneet
Suomen puolustusvoimat: 1000 2900
Saksa: 1000 2500

Teksti: Vetres:"Kuvat kertovat sodista"

 

SOTIEMME TAPAHTUMAKALENTERI 1939-1945

Talvisotaan liittyviä tapahtumia:

Vuosi 1939

31.3.Englanti ja Ranska takaavat Puolan itsenäisyyden. Sillä miehitettyään Itävallan (12.3.1938) ja Tsekkoslovakian (15.3.1939) Saksa on ryhtynyt suunnittelemaan Puolan valtausta.
Heinäkuussa Maretskov laatii ja Stalin hyväksyy Neuvostoliiton hyökkäyssuunnitelman Suomen valloittamiseksi.
21.8. Maaliskuusta 1939 lähtien käydyt neuvottelut yhteistyöstä Neuvostoliiton, Englannin ja Ranskan kesken katkeavat.
23.8. Neuvostoliitto ja Saksa solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen, jonka salaisessa lisäpöytäkirjassa osa Romaniaa ja Puolaa sekä Viro, Latvia ja Suomi katsotaan Neuvostoliiton etupiiriin kuuluviksi.
1.9. Saksa hyökkää Puolaan.
3.9. Englanti ja Ranska julistavat sodan Saksalle. Toinen maailmansota alkaa.
17.9. Neuvostoliiton ja Saksan raja- ja ystävyyssopimuksien yhteydessä siirretään Liettua Neuvostoliiton etupiiriin kuuluvaksi.
28.9.-10.10. Viro, Latvia ja Liettua sopivat tukikohtien luovuttamisesta Neuvostoliitolle ja solmivat avunantosopimukset.
4.10. Joukkoja ruvetaan siirtämään Karjalan kannakselle.
5.10. Neuvostoliitto esittää Suomelle kutsun neuvotteluihin.
7.10. Ylimääräiset kertausharjoitukset (YH) käynnistetään.
9.10. Paasikivi seurueineen lähtee Moskovaan.
11.10. Koulut keskeyttävät toimintansa. Evakuointi alkaa.
12.10. Suomessa määrätään yleinen liikekannallepano.
12.10.-13.11. Neuvottelut Moskovassa Suomen alueluovutuksista kolmeen eri otteeseen.
26.11. Neuvostoliitto väittää Suomen ampuneen Mainilan laukaukset.
28.11. Neuvostoliitto sanoo yksipuolisesti irti maiden välisen hyökkäämättömyyssopimuksen vuodelta 1932, jota oli vuonna 1934 pidennetty ulottumaan vuoteen 1945 saakka.
30.11. Neuvostoliitto hyökkää Suomeen klo 06.50. Talvisota alkaa.
30.11.-1.12.
Cajanderin hallitus eroaa ja Rytin johtama hallitus aloittaa. Sen päätehtäväksi tulee rauhanomaisten suhteiden palauttaminen Neuvostoliittoon.
1.12. Neuvostoliitossa perustetaan Otto Wille Kuusisen (Terijoen) hallitus.
4.12. Molotov torjuu Suomen neuvottelutarjouksen.
6.-7.12. ja 15.-17.12. Taipaleenjoen taistelut, neuvostojoukkojen läpimurto ei onnistu.
8.-14.12. Tolvajärvellä saadaan torjuntavoitot.
17.-21.12. Summan ja Lähteen taistelut; puhutaan "Summan ihmeestä"
18.12. Kollaa kestää
26.12.-7.1. Raatteen tiellä taistellaan.
17.12.-12.1. Joutsijärven ja Märkäjärven taistelut; neuvostoarmeija vetäytyy.
Joulukuussa neuvostojoukkojen eteneminen pysäytetään.

Vuosi 1940

8.1. Tanner antaa Wuolijoelle tehtäväksi rauhantunnustelun Kollontain välityksellä.
29.1. Molotov ilmoittaa Neuvostoliiton olevan valmis keskustelemaan rauhasta.
5.2. Neuvostoliitto hylkää Suomen rauhanesityksen.
5.2. Länsiliittoutuneiden korkein sotaneuvosto hyväksyy suunnitelman Suomen auttamiseksi. Toiminta rajoittuisi vain Pohjois-Suomen puolustamiseen.
12.2. Suomen hallitus saa Neuvostoliiton rauhanehdot.
13.2. Ruotsi kieltäytyy antamasta aseellista apua ja varoittaa Suomea esittämästä avunpyyntöä länsiliittoutuneille.
23.2. Suomen hallitus saa Neuvostoliiton täsmälliset rauhanehdot. Länsivaltain avuntarjous on aivan ilmeisesti vaikuttamassa Neuvostoliiton rauhantahtoon.
27.2. Neuvostoliitto toistaa rauhanehtonsa.
28.2. Länsivallat lupaavat lähettää Suomeen 10.000 sotilasta huhtikuun kuluessa.
29.2. Suomen hallitus päättää ryhtyä rauhanneuvotteluihin.
1.3. Länsivallat lupaavat lähettää Suomen avuksi 50.000 miestä ja ilmavoimia, jos Suomi pyytää niitä ennen 5.3. (Jatkettiin 12.3. saakka.).
2.3. Ruotsi ja Norja ilmoittavat, että ne eivät hyväksy em. joukkojen kauttakulkua Suomeen
8.3. Rauhanneuvottelut alkavat Moskovassa.
9.3. Neuvottelujen kuluessa länsivallat tarjoavat 57.000 miehen lähettämistä Suomen avuksi. Niistä 15.000 olisi perillä kolmen viikon kuluessa.
11.3. Suomen hallitus hyväksyy rauhanehdot.
13.3. Rauhansopimus allekirjoitetaan Moskovassa klo 01.00 ja se astuu voimaan samana päivänä klo 11.00. Talvisota päättyy.
15.3.
Suomen eduskunta ratifioi rauhansopimuksen.

Tärkeimpiä taistelupaikkoja: Summa, Taipale, Lemetti, Kollaa, Tolvajärvi,Kuhmo, Suomussalmi, Raatteentie, Salla ja viime vaiheessa Viipurinlahti

.

Jatkosotaan liittyviä tapahtumia:

Vuosi 1940

9.4. Saksa miehittää Tanskan ja nousee maihin Norjassa.
10.5. Saksa aloittaa suurhyökkäyksen länteen. Aselepo tehdään Ranskan kanssa 22.6..
15.-17.6. Neuvostoliitto miehittää Baltian maat.
Kesä- joulukuussa Neuvostoliitto painostaa poliittisesti Suomea. Venäläiset ampuvat alas Kaleva-lentokoneen. Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura järjestää jatkuvasti mellakoita. Petsamon nikkelistä kiistellään. Neuvostoliitto keskittää joukkoja Suomen rajalle ja suunnittelee sotatoimia Suomea vastaan. Se puuttuu presidentin vaaliin ja hallituksen henkilövalintoihin.
Kesä-heinäkuussa Saksa valmistelee maihinnousua Englantiin, mutta samanaikaisesti alkaa kypsyä ajatus hyökkäyksestä Neuvostoliittoon.
29.-31.7. Hitler käynnistää hyökkäyssuunnittelun Neuvostoliittoon ja olettaa Suomen olevan siinä mukana.
1.8. Molotov ilmoitta puheessaan, että on odotettavissa uusia aluevaltauksia. Suomen tulevaisuus näyttää synkältä.
18.8. Saksa ehdottaa Suomelle saksalaisjoukkojen kauttakulkusopimusta ja asetoimituksia.
12.9. Kauttakulkusopimuksen tekninen pöytäkirja allekirjoitetaan.
21.9. Ensimmäiset Saksan kauttakulkujoukot saapuvat Vaasaan.
22.9. Teknillinen sopimus vahvistetaan valtioiden väliseksi kauttakulkusopimukseksi.
23.9. Kauttakulkusopimuksesta tiedotetaan Neuvostoliiton, Englannin ja Ruotsin lähettiläille.
26.9. Saksan asetoimitukset Suomeen alkavat.
12.-13.11. Molotov palauttaa Berliinissä Hitlerin mieleen hyökkäämättömyyssopimuksen etupiirijaon. Molotov vaatii oikeutta valloittaa Suomi. Hitlerin kanta on jyrkän kielteinen.
21.11. Uusi laajennettu kauttakulkusopimus allekirjoitetaan.
18.12. Hitler allekirjoittaa Operaatio Barbarossan eli hyökkäyksen Neuvostoliittoon. Siinä saksalaiset hyökkäisivät Pohjois-Suomen läpi Neuvostoliittoon. Suomen rooli olisi sitoa neuvostojoukkoja hyökkäämällä Lapin molemmin puolin ja Hankoon.
19.12. Risto Ryti valitaan presidentiksi.


Vuosi 1941

30.-31.1. Saksan ja Suomen edustajat keskustelevat sotilaallisesta yhteistyöstä.
13.2. Hitler luopuu maihinnoususta Englantiin.
14.-18.2. Saksalaiset sotilashenkilöt tutustuvat Suomen puolustukseen.
9.3. Saksa tekee aloitteen suomalaisen SS-osaston perustamisesta. Värväys aloitetaan huhtikuussa.
30.4. Hitler päättää Operaatio Barbarossan aloitusajaksi 22.6.1941.
25.5.-15.6. Saksan ja Suomen sotilaallista yhteistyötä suunnitellaan eri sektoreilla.
7.-21.6. Saksalaisia joukkoja saapuu Suomeen laivoilla ja Pohjois-Norjasta maitse.
15.6. Perustetaan yhteisesikunta suomalais-saksalaisille joukoille.
17.6. Hitlerin lopullinen käsky Barbarossan aloittamisesta.
17.6. Suomen yleisesikunnan käsky yleisestä liikekannallepanosta.
22.6. Saksa hyökkää Neuvostoliittoon klo 02.30.
22. ja 25.6. Neuvostoliiton koneet pommittavat Suomea.
25.6. Pääministeri Jukka Rangell ilmoittaa Suomen olevan sotatilassa Neuvostoliiton kanssa.
26.6.
Ryti ilmoittaa radiossa sodan syttyneen.
29.6. Saksalaiset hyökkäävät Suomen kautta Petsamossa.
Heinäkuun alussa suomalaisten hyökkäys alkaa ja etenee seuraavasti: 7.8. Kiestinki, 29.8. Viipuri, 1.-2.9. Kannaksen vanha raja, 7.-15.9. Syväri, 11.9. Rukajärvi, 1.10. Petroskoi (Äänislinna), 4.12. Hanko, 6.12. Karhumäki, 9.12. Poventsa, minkä jälkeen siirrytään asemasotaan.
28.7. Suomen hallitus katkaisee diplomaattisuhteet Englantiin.
4.8. Stalinin kirje Rooseveltille, jossa on rauhantarjous Suomelle.
27.10. Yhdysvallat varoittaa Suomea Muurmanskin radan katkaisemisen johtavan välirikkoon.
Loka-marraskuussa saksalaisten hyökkäys pysähtyy Moskovan porteille. Leningrad jää piiritysasteelle.
6.12. Englanti julistaa sodan Suomelle.
7.12. Japani julistaa sodan Yhdysvalloille.
10.12. Saksa ja Italia julistavat sodan Yhdysvalloille.


Vuosi 1942

Heinäkuussa Saksa saavuttaa laajimman valtausalueensa.
Elokuussa Suomen talvisodassa menettämille alueille on palannut yli 200.000 evakkoa.
27.8. Neuvostojoukot aloittavat voimakkaan hyökkäyksen Laatokan eteläpuolitse.
8.11. Liittoutuneet nousevat maihin Pohjois-Afrikassa. Saksalaisjoukot lyödään El Alameinissa.
22.11. Saksalaiset joutuvat saarroksiin Stalingradissa.


Vuosi 1943

15.1. Leningradin saartorengas murenee ja neuvostojoukot valtaavat Pähkinälinnan.
2.2. Saksalaiset antautuvat Stalingradissa. Sodassa tapahtuu lopullinen käänne. Helmikuussa Suomen poliittinen ja sotilasjohto päätyvät tulokseen: Suomen on pyrittävä irti sodasta. Vaikeutene on irtautuminen Saksasta.
15.2. Ryti valitaan uudelleen presidentiksi.
5.3. Linkomiehen hallitus nimitetään.
7.4. Ramsay tiedustelee Ribbentropilta Saksan kantaa erillisrauhaan.
10.7. Liittoutuneet nousevat maihin Sisiliassa.
3.9. Italia solmii aselevon.
20.11. Kollontay tekee rauhanaloitteen.

Vuosi 1944

1.-29.2. Rauhanneuvotteluja - tuloksetta.
6.-7.2, 16.-17.2. ja 26.-27.2. Neuvostoliiton suurpommitukset Helsinkiin.
27.-29.3. Paasikivi ja Enckell neuvottelevat Moskovassa rauhanehdoista.
15.4. Rauhanneuvottelut katkeavat.
6.6. Normandian maihinnousu.
9.6. Neuvostoliitto aloittaa suurhyökkäyksen Kannaksella.
20.6. Viipuri menetetään.
23.6. Suomi tiedustelee rauhanehtoja. Neuvostoliitto vaatii täydellistä antautumista.
25.6. Neuvostoliiton suurhyökkäys Valko-Venäjällä. Baltiassa saksalaiset jäävät saarroksiin.
26.6. Ryti solmii ns. Ribbentrop-sopimuksen ja turvaa siten Saksan aseavun Suomelle.
30.6. Yhdysvallat katkaisee diplomaattisuhteet Suomeen.
Kesä-heinäkuussa Kannaksen perääntymisvaiheen jälkeen käydään ankaria taisteluja Viipurinlahdella, Tali-Ihantalassa, Äyräpää-Vuosalmella ja vielä elokuussa Ilomantsissa.
12.7. Neuvostoliitto keskeyttää hyökkäyksen Kannaksella. Se alkaa siirtää joukkojaan Saksan rintamille. Linjat vakiintuvat.
22.7. Murhayritys Hitleriä vastaan.
1.8. Presidentti Ryti luopuu presidentin tehtävistä.
4.8. Eduskunta nimittää Mannerheimin Suomen presidentiksi.
8.8. Presidentti nimittää uuden hallituksen tavoitteenaan rauha.
15.8. Liittoutuneiden maihinnousu Etelä-Ranskaan.
24.8. Eduskunta hyväksyy rauhansuunnitelman ja irtisanoutuu Ribbentrop-sopimuksesta.
25.8. Pariisi vapautuu saksalaisista.
29.8. Neuvostoliitto hyväksyy tietyin ehdoin rauhanneuvottelut.
1.9. Mannerheim esittää Stalinille vihollisuuksien lopettamista.
2.9. Suomen eduskunta hyväksyy Neuvostoliiton asettanmat rauhanehdot.
3.9. Neuvostoliitto hyväksyy rauhan ennakkoehdot.
4.9. Suomen joukot lopettavat taistelutoimet klo 07.00, Neuvostoliitto lopettaa seuraavana päivänä klo 07.00 ja aselepo astuu voimaan.
6.9. Suomen rauhanvaltuuskunta matkustaa Moskovaan neuvottelemaan välirauhanehdoista.
19.9. Välirauhansopimus allekirjoitetaan. Pariisin rauhansopimus allekirjoitetaan 10.2.1947. Suomi ratifioi sen 18.4.1947 ja Neuvostoliitto 29.8.1947. Rauhansopimus astuu voimaan, ja valvontakomission viimeiset jäsenet poistuvat Suomesta 26.9.1947.

 

Lapin sotaan liittyviä tapahtumia:

Vuosi 1944

Neuvostoliiton ja Suomen välisen aseleposopimuksen mukaan Suomen on riisuttava saksalaiset joukot aseista syyskuun puoleen väliin mennessä.
15.9. Etelä-Suomi tyhjenee saksalaisista joukoista ilman taistelutoimia. Saksalaiset yrittävät vallata Suursaaren. Valvontakomissio kiirehtii saksalaisten poistamista. Neuvostoliiton joukot ylittävät Suomen rajan Suomussalmella ja Kuusamossa.
19.9. Pohjois-Suomen evakuointi aloitetaan.
20.9. Mannerheim tekee päätöksen sodan aloittamisesta.
28.-30.9. Pohjois-Suomessa on vähäisiä yhteenottoja saksalaisten kanssa.
30.9. Neuvostoliitto jättää uhkavaatimuksen sotatoimista, jotka eivät näytä johtavan saksalaisten poistamiseen Suomesta.
1.10. Varsinaiset taistelut saksalaisia vastaan alkavat suomalaisjoukkojen maihinnousulla Tornioon.
2.10. Saksalaiset katsovat olevansa sotatilassa Suomen kanssa.
13.10. Saksalaiset antavat Lapin hävityskäskyn.
8.11.-4.12. Suomi kotiuttaa joukkojaan Pohjois-Suomesta. Saksalaisjoukot jäävät asemiin käsivarren tunturimaastoon.

Vuosi 1945

27.4. Viimeiset saksalaiset sotilaat poistuvat Suomesta Norjan puolelle.
Lapin sota päättyy.

Lähde:"Kuvat kertovat sodista"
              Vetres eli Vantaan veteraani- ja reserviläisjärjestöjen yhteistyötoimikunta


jaakko.vesanen@kolumbus.fi

 

Kotirintamalla

1.

wpe3.jpg (15011 bytes)
SA-kuva/Vetres

Kranaattien valmistusta aselataamossa Kuopiossa.

Sotavuosina oli voimassa työvelvollisuuslaki koskien ensin 18 – 55 – vuotiaita ja vuodesta 1942 lähtien 15 – 69 – vuotiaita kansalaisia. Sen avulla mm. sotatarviketeollisuuteen saatiin työväkeä, josta runsas puolet eli yli 70 000 oli naisia. (kuva 1)

2.

wpe4.jpg (25571 bytes)
SA-kuva/Vetres

Marttoja lähdössä heinätalkoisiin.

Maatiloilla oli luovutusvelvollisuudet, jotka koskivat mm. maitoa, voita, lihaa, viljaa, perunaa, munia ja villaa. Työvoimapula oli kova ja niinpä koululaiset ja muut työvelvolliset olivat kesäisin maatiloilla töissä, esim. kesällä 1943 näissä töissä oli yhteensä 140 000 työvelvollista naista. Myös talkootyö oli yleistä. (kuva2)

3.

wpe5.jpg (16778 bytes)
SA-kuva/Vetres

Ostoksiin tarvittiin kuponkipaljoutta.

Koska sekä ulkomaankauppa että kotimainen teollisuus olivat lamassa, vallitsi elintarvikepula ja tarvittiin säännöstelyä. Syksyllä 1939 perustettiin kansanhuolto – organisaatio, jonka jakamilla ostokorteilla sai ostaa määrätyn määrän elintarvikkeita, vaatteita, jalkineita ym. Keksittiin myös korvikeaineita esim. kahville, sokerille, kangas- ja nahkatuotteille sekä polttoaineille. Valvonnasta huolimatta kukoisti "mustan pörssin" salakauppa. (kuva3)

4.

wpe6.jpg (18343 bytes)
SA-kuva/Vetres

Suomalaislapsia lähdössä Ruotsiin Turun asemalta 1942

Lapsia vietiin Ruotsiin vähäisessä määrin jo talvisodan aikana. Jatkosodan aikaiset siirrot aiheutuivat mm. elintarvikepulasta, pommitusuhasta ja vaikeista olosuhteista. Lapsia toimitettiin Ruotsiin 70 000, Tanskaan 4 000 ja Norjaan alle 1 000. Pysyvästi lapsista jäi ulkomaille runsas 15 000. (kuva4)

5.

wpe7.jpg (20099 bytes)
SA-kuva/Vetres

Joulupakettien tekoa rintamalle 1939.

Perheet lähettivät omaisilleen rintamalle lähinnä ruokatarvikkeita ja vaatteita, kuten lapasia, päänsuojuksia, sukkia ja villapuseroita. Lisäksi eri järjestöt ja yhteisöt valmistivat talkootyönä sotilaille mitä erilaisimpia tarvikkeita. (kuva5)

6.

wpe8.jpg (19754 bytes)
SA-kuva/Vetres

Sankarihautaus Savonlinnassa 31. 12. 1939.

Kaatuneet sotilaat pyrittiin kaikissa sodissamme saamaan kotiseudun sankarihautoihin. Hautaukset tapahtuivat sotilaallisin kunnianosoituksin kunnialaukausten myötä. Vuosien 1939 – 45 sodissa Suomen puolesta kaatui noin 90 000 henkeä. Kaatuneista sotilaista oli naimisissa 30 000 miestä. Heiltä jäi orvoiksi noin 50 000 lasta. Sotaleskille myönnettiin valtion huoltoeläkettä ja anomuksesta lisähuoltoeläkettä. Lisäksi järjestöjen, yksityisten ja yhteiskunnan erilaisilla avustuksilla tuettiin näiden perheiden toimeentuloa ja sotaorpojen koulutusta. (kuva6)

7.

wpe9.jpg (18523 bytes)
SA-kuva/Vetres

Pommituksen tuhoja Helsingissä Talvisodassa 30. 11. 1939.

Talvisodan aikana pommitettiin lähes kaikkia tärkeimpiä asutuskeskuksia. Näissä pommituksissa kuoli noin 900 siviiliä. Jatkosodan pommitukset vaativat lähes 1 100 siviilin hengen. Ankarimmat olivat helmikuussa 1944 Helsinkiin suuntautuneet kolme suurpommitusta, joissa sai surmansa lähes 150 ihmistä. (kuva7)

8.

wpeA.jpg (18898 bytes)
SA-kuva/Vetres

Neuvostoliiton partisaanit hävittivät Lokan kylän Sodankylässä 14. 7. 1944 surmaten 23 siviiliä, joista yhdeksän lasta. Kuvassa sotilaat kantavat lasten ruumiita poiskuljetettavaksi, vasemmanpuoleisella on sylissään kolmiviikkoinen vauva.

Neuvostoliiton partisaanijoukkojen toiminta ulottui paitsi rintamajoukkojen huollon häirintään myös kanta – Suomen alueelle lähinnä rajaseudun syrjäkyliin aiheuttaen pelkoa ja kuolemaa siviiliväestön keskuudessa. Partisaaniosastojen hyökkäyksissä, jotka kohdistuivat etenkin Pohjois – Karjalan, Kainuun ja Koillis – Suomen alueille, kuoli lähes 200 siviiliä. Lisäksi kauas kanta – Suomen alueelle lähetettiin etupäässä lentoteitse siviiliasuisia desantteja ja tuhoamispartioita tiedustelu- ja hävitystehtäviin. (kuva8)

Lähde: Vetres

 

 

PARIISIN RAUHANSOPIMUS 10.2.1947

Rauhansopimuksen ehdot noudattelevat vuoden 1944 välirauhansopimuksen linjoja. Suomalaisten yritykset saada ehtoihin lievennyksiä eivät johda myönteiseen tulokseen. Ainut merkittävä muutos välirauhansopimukseen on määräys ihmisoikeuksien toteuttamisesta.
Sisältö: Alueellisten määräysten lisäksi Suomi sitoutuu Pariisin rauhansopimuksessa mm. seuraaviin toimiin ja rajoituksiin:

- ihmisoikeuksien ja perusvapauksien takaaminen kaikillle Suomen oikeudenkäyttöpiirissä oleville henkilöille rotuun, sukupuoleen, kieleen tai uskontoon katsomatta;

- sellaisten henkilöiden vapauttaminen, joita on pidetty vangittuna YK:n hyväksi suorittamansa toiminnan tai YK:ta kohtaan osoittamansa myötätunnon taikka rodullisen syntyperänsä takia;

-fascisminluontoisten poliittisten tai sotilaallisten järjestöjen sekä muiden Neuvostoliitolle tai muille YK:n maille vihamielistä propagandaa harjoittavien järjestöjen hajottaminen ja toiminnan estäminen tulevaisuudessakin;

- sotarikoksista sekä rauhaa ja ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten suorittamisesta syytettyjen pidättäminen ja tuomitseminen;

Lisäksi sopimuksessa rajoitetaan Suomen maavoimien, sotalaivaston ja ilmavoimien mies- ja kalustovahvuudet tietyn suuruisiksi sekä mm. kielletään Suomelta atomiaseiden pitäminen, valmistaminen ja kokeilu.

Lähde: Vuosisatamme Kronikka
              Gummerus Oy

 

 

SOTAKORVAUKSET

Syyskuussa 1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaisesti Suomi lupautui suorittamaan sotakorvauksia Neuvostoliitolle kuuden vuoden aikana yhteensä 300 milj. Yhdysvaltain kultadollarin arvosta. Sittemmin korvausmäärää vähennettiin ja maksuaikaa pidennettiin kahdeksaan vuoteen. Kun viimeisetkin korvauserät oli toimitettu Neuvostoliittoon, myönsi se syyskuun 23. päivä Suomelle vapautuksen viimeisen sotakorvausvuoden sakoista. Sotakorvausten kokonaismäärästä oli 28% puutavaraa, 72% aluksia, koneita, laitteita sekä kaapelituotteita.
Viimeinen sotakorvausjuna ylitti rajan Vainikkalan raja-asemalla elokuun lopussa. Sotakorvausten lopullinen toimitusaika päättyi syyskuun 18. päivä, jolloin luovutettiin viimeinen kuunari Neuvostoliitolle.

Lähde: Vuosisatamme Kronikka
             Gummerus Oy

 

SANASELITYKSIÄ:
1) EVAKKO on toiselle paikkakunnalle siirretty henkilö sodan tms. uhanalaisen syyn johdosta. (Esim. karjalaiset)
2) SIIRTOLAINEN on henkilö, joka siirtyy tai on siirtynyt asumaan paikkakunnalta toiselle. Sanaa käytetään etupäässä vain Suomen oloista: siirtoväkeen kuuluva henkilö, sotasiirtolainen, evakko.
3) SIIRTOKARJALAISET, väestö, joka siirtyi nyky-Suomeen Neuvostoliitolle luovutetusta Karjalasta vuosina 1939-1944 II maailmansodassa. Karjalaisten siirto tapahtui oman maan rajojen sisäpuolella.
4) PAKOLAINEN on henkilö, joka on joutunut sodan tai muun vainon vuoksi pakenemaan omasta maastaan. Ei ole mahdollista palata takaisin, pakenemispaikka myös epäselvä.

 

YYA-SOPIMUS 1948

Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen liiton välillä allekirjoitetaan sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta 6.4.1948.

Lähde: Vuosisatamme Kronikka
             Gummerus Oy