Rekolan koulu -
perinteinen kyläkoulu
-
Ennen vuosisadan alkua Rekolan kylä oli ruotsinkielistä
maanviljelysaluetta. Vuonna 1907 alkaneen palstojen myynnin jälkeen
muutti seudulle myös suomenkielistä väkeä ja oman suomenkielisen koulun
perustaminen koettiin tarpeelliseksi. Kaikki kyläläiset eivät tosin olleet
samaa mieltä. Pelättiin, että verot kasvaisivat, ja oliko niinkään varmaa
ettei koulu kasvattaisi työläisen lapsista työn karttajia. Suurperheen
äiti Maria Salonen kiersi listan kanssa talosta taloon ja ylipuhui
epäluuloiset. 28.1.1912 pidettiin sitten ensimmäinen virallinen
koulukokous ja kuukautta myöhemmin allekirjoitettiin jo koulun
ylläpitosopimus. Kouluun ilmoittautui 21 oppilasta. Vuonna 1918 jouduttiin
koulu tilapäisesti lopettamaan Koskelan tiilitehtaan työn lakkautumisesta
aiheutuneen oppilaspulan takia. Räckhalsin kartanoon perustettiin
kuitenkin sotaorpojen lastenkoti, ja koulu saattoi jatkaa toimintaansa,
kun se sai näin 17 oppilasta lisää.
Koulun alkutaival toteutui erilaissa vuokratiloissa. Toiminta aloitettiin ns. Katajavuoren huvilassa, joka sijaitsi Rekolan nykyisen kirkon paikalla Kustaantiellä, jatkui koulun opettajan omistaman asuinrakennuksen yläkerrassa ja siirtyi sieltä Koskelan tiilitehdaskiinteistöön. Kouluun tuli oppilaita myös Päiväkummusta ja vuoteen 1939 asti, jolloin Laurintien kohdalle valmistui silta, joutuivat he jalan kiertämään aina Havukosken kautta. Sopivana vuodenaikana toki Keravanjoen ylittäminen tapahtui soutuveneellä. Tavalla tai toisella tehtyä koulumatkaa kertyi useita kilometrejä. Varmaan kauhistuttava ajatus niille koululaisille, joita tänään tuodaan autolla koulun pihaan kilometrinkin pituisen matkan takia.
Vuonna 1929 valmistui sitten Rekolan kansakoululle oma koulurakennus, joka on edelleen luokkakäytössä. Rekolan koulun historia onkin sen jälkeen ollut jatkuvaa tasapainoilua oppilasmäärän kasvun ja lisääntyvän tilanahtauden välillä. Vuonna 1951 otettiin uusi päärakennus käyttöön. Ennen sitä oli koulu hajasijoitettu Rekolan kartanon, VPK:n ja työväentalon tiloihin. Parista omakotitalosta vuokrattiin tiloja ja partiolaisten parakkikin otettiin veistopajaksi. Nämä vaiheet kokeneiden tarinat kertovat mm. vuotavista katoista, tupakantumpeista mustepulloissa, hyytävän kylmistä talviaamun tunneista, koulukeittolan toiminnasta vanhassa saunassa. 1970-luvun lopussa oli edessä seuraava kasvuräjähdys. Huipussaan oppilasmäärä oli vuoden 1979 lopulla eli 981 oppilasta. Lähes 400 oppilasta eli 5. - 6. luokkalaiset kuljetettiin päivittäin linja-autoilla Hiekkaharjuun ja takaisin. 1980-81 vuosien vaihteessa valmistui sitten Havukallion uusi koulu ja Rekolan koulu jaettiin kahtia.
1990-luvulla ovat Suomen kouluja vaivanneet homeongelmat hätäisesti rakennetuissa ja huonosti huolletuissa parakkirakennuksissa. Rekolassa jouduttiin purkamaan vuonna 1973 rakennettu elementtirakennus. Vuonna 1997 valmistuu Rekolan koulun uusi lisärakennus ja hajasijoitetut oppilaat pääsevät takaisin kirkon kerhohuoneista ja VPK:n tiloista.
Uudisrakennusta suunniteltaessa otti Vantaan kaupungin kaavoitus- ja kiinteistövirasto kantaa koulun pihapiirin yleisilmeen säilyttämisen puolesta. Koulun alue todettiin harvinaisen kauniiksi ja tasapainoiseksi kokonaisuudeksi, joka sisällyttää itseensä rakennuksia usealta eri aikakaudelta.
Koulun ensimmäinen opettaja oli Iisak Ilmari Heinonen Alkuajan muista opettajista mainittakoon William Sippola. Sodan jälkeen 1.8.1946 tuli koulun johtajaksi opettaja Antti-Veikko Nikulainen (k.17.12.1997). Hän toimi koulun rehtorina aina vuoteen 1983 asti, jolloin hän jäi eläkkeelle. "A-V" tuli tunnetuksi aktiivisena partiojohtajana ja kunnallispoliitikkona. Vuodesta 1984 lähtien Rekolan koulun rehtorina on toiminut Mikko Riekkinen.
Lisää Rekolan koulun historiasta:
Rekolan koulu 80 v. Juhlajulkaisu marraskuussa 1992.
Rekolan koulu 90 v. Juhlajulkaisu netissä ja cd:llä joulukuussa 2002.
Rekolan koulun 5A: Muutoksia Rekolan ympäristössä. Köyhien paratiisista hyvinvointilähiöksi. Rekola 1992.