Rekolan Koulun Tietotekniikan Tuki ry 10-vuotias
HISTORIIKKI
Rekolan koulun oppilaiden vanhemmat perustivat kymmenen vuotta (24.8.1988) sitten yhdistyksen, Rekolan Koulun Tietotekniikan Kerhon Tuki ry:n, minkä tavoitteena oli aloittaa koulumme atk-varustuksen hankkiminen ja tietotekniikan opetuksen ("..luodaan henkiset ja taloudelliset puitteet tietotekniikan kerhon toimimiselle Rekolan koulussa..." kirjoitettiin kouluviestissä 7.10.1988). Tuossa vaiheessa koulun ylläpitäjällä, Vantaan kaupungilla, ei vielä ollut ajankohtaista panostaa ala-asteiden tietokoneistamiseen. Huoltajat sen sijaan näkivät asian kauaskantoisemmin ja toimivat aloitteellisesti. Niinpä 1988 keväällä asiaa valmistelemaan valittiin työryhmä (Kaarina Kauppinen, Kari Konka, Tapio Pitkänen, Leila Pöyry, Kaarlo Tarkka, Mikko Riekkinen, Toivo Pokkinen ja Aki Isoaho), jonka työn tuloksena syksyllä yhdistys perustettiin. Tämän aktiiviisuuden ansiosta koulun tietotekniikan kerhot, joita vedettiin syksyllä -88 Koivukylän yläasteella Kaarina Kauppisen johdolla, pääsivät oman koulun ja omien tietokoneiden pariin jatkamaan harrastustaan keväästä -89 lähtien. Tietotekniikan tuki teki uraauurtavaa työtä. Niinikään kaupunki tuli vastaan koulua ja aktiivisia huoltajia kunnostamalla koulun kirjaston atk-luokaksi.
Yhdistyksen rankkana ensitavoitteena oli saada rahoitus järjestymään tietokoneiden hankkimista varten. Marraskuussa 1988 yhdistys päätti hankkia neljä Hyundai tietokonetta ja yhden Amiga 500 koneen. Yksi tietokoneista varustettiin peräti 20 megan kovalevyllä. Lisäksi yhdistys hankki Star LC-10-tulostimen. Vanhemmat toimivat rohkeasti. Tuki ry otti puhdasta markkinakorkoista pankkilainaa 22'000 markkaa 18.11.1988 Postipankista. Pankkilaina aktivoi yhdistystä vuosia, niin että kaikenlainen varainhankinta oli huipussaan. Pidettiin myyjäisiä, tehtiin lehti, kirjoitettiin avustushakemuksia ja kerättiin jätepaperia.Talkootempauksena "pussitettiin niinikään 20`000 mainoskirjettä. Historian dokumentit eivät kerro, paljonko tuolloin myydyt, maalatut koulun kattotiilet tuottivat, mutta 9.10.1989 pidetyn hallituksen kokouksen pöytäkirja todistaa niitäkin myydyn linnunpönttöjen lisäksi. Niinikään vastaanotettiin perheiltä ja yhteisöiltä jäsenmaksuja. Jäsenmaksuja kertyikin tuolloin jopa 16'600 markkaa vuodessa. Alkutaipaleen jäsenluettelon tulostaminen on näin kymmenen vuoden jälkeen jonkin verran vaikeutunut, koskapa se on tallennettu 360 kilon "lerpulle", minkä lukemiseen koulussa tänä päivänä löytyy vain rajalliset tietotekniset mahdollisuudet. Paitsi oppilaiden huoltajat, tuen toimintaa tukivat avustuksin ja laitelahjoituksin monet yhteisöt ja yritykset. Yksi merkittävimmistä kannustajista on vuosien mittaan ollut Koivukylän Leijonat.
Alkutaipaleen hallituksen kokousten pöytäkirjat puhuvat selkeää kieltä siitä, miten tuki avusti koulua pääsemään alkuun tietotekniikan alueella. Mm. 9.10.1989 tuki on myöntänyt 4000 markkaa opettajakunnalle opetusohjelmien hankintaan. Vuosikouksessa 27.11.1990 esitetyssä toimintasuunnitelmassa vuodelle 1990-91, siis laman alla kirjoitettiin: "Koska yhdistyksellä on edelleen alkuhankinnoista aiheutunutta lainaa ja kaluston tarve kasvaa toiminnan vilkastumisen ja kehityksen myötä, asettaa varainhankinta tulevalle vuodelle todellisen haasteen. Haasteen vaativuutta lisää edelleen se, ettei ole tiedossa seikkoja, jotka antaisivat odottaa koululaitoksen lisääntyvää taloudellista tukea toiminnalle...." Nyt 8 vuotta myöhemmin on Tuki ry onneksi vapautunut tästä pääasiallisen rahoittajan roolista ja voi keskittyä tieto-taidon ja huoltoavun tarjoamiseen. Koulun osuus tietotekniikan rahoituksessa on lamavuosien väistyttyä noussut noin 100'000 markkaan vuositasolla. Niinikään koulumme vanhempainyhdistys on tukenut atk-hankintoja lähes vuosittain; vast'ikään vanhempainyhdistyksen tuella on hankittu tasoskanneri, kirjoittava cd-rom-asema ja Aleksis-työohjelma erityisopetukseen.
Koulun tietokoneistaminen liittyi alussa pitkälle siihen, että oppilaille haluttiin opettaa tietotekniikkaa ja ohjelmointia (basic, logo). Tämä on ollut tutkimustenkin mukaan ns. tietotekniikan kouluopetuksen ensimmäinen vaihe. Tietokoneen toiminnan osaaminen nähtiin tulevaisuudessa elintärkeäksi taidoksi. Ohjelmoinnin osaamisen tärkeänä pitäminen ei näin jälkikäteenkään tunnu mitenkään väärältä painotukselta; oppilaalle lienee vain eduksi, jos hän hallitsee edes yksinkertaisia ohjelmoinnin aakkosia ja pääsee näin tunteeseen, että ihminen todellakin ohjaa tietokonetta eikä ole ainoastaan sen renki. Ohjelmointia tuntevat voinevat niinikään paremmin ymmärtää tietokoneiden ja ohjelmien logiikkaa, mikä lieneekin kolmas logiigan muoto naisen ja miehen logiigan rinnalla. Alusta alkaen Rekolan koulussa on nähty myös työvälineohjelmien tärkeys, sillä ensimmäisiin koneisiin hankittiin pöytäkirjojen mukaan First Choice ja DrHalo -ohjelmat Kiinalaisen Mahjong-lautapelin ja Origami-paperintaitteluohjelman lisäksi.
Jo alussa nähtiin myös opetusohjelmien käyttökelpoisuus, joskaan siinä vaiheessa ei tullut kysymykseen pohtia tietokoneavusteisten opetusohjelmien pedagogisia taustoja. Siirryttiin ns. toiseen vaiheeseen (tietokoneavusteinen opetus= TAO). Saatavilla olevat ohjelmat olivat pääasiassa DOS-pohjaisia, melko kömpelösti toteutettuja ja halvalla tuotettuja, behavioristisia drilli-ohjelmia (Hiiripolo, Tietotikka). Itse tietotekniikan ja ohjelmoinnin opetus jäi ajan myötä vähemmällä, ja tietokoneita alettiin käyttää enemmänkin työvälineohjemien vuoksi. "Yleismaailmallisestikin" kolmatta vaihetta tietokoneen koulukäytössä on edustanut erilaiset työvälineohjelmien käyttö. Tekstinkäsittely koettiin erittäin tärkeäksi tietokoneiden käyttötavaksi, jopa niin tärkeäksi, että tätä vastaan käytiin hienoista taistelua ajettaessa sisään ajatusta: "tietokone on enemmän kuin kirjoituskone".
Nyt kymmenen vuoden kuluttua koulun tietokoneistamisesta, voidaan työvälineohjelmia pitää oleellisen tärkeänä apuna opetuksessa. Tiedon saatavuus tietotekniikan välityksellä on niinikään edennyt hurjaa vauhtia. Käytössä on laajat tietokantaohjelmat ja maailmanlaajuiset verkkoyhteydet: jotakuinkin reaaliaikaista tietoa on aivan käden ulottuvilla. Pian 90-luvun alkupuoliskolla "uusi tiedonkäsitys" alkoi myös muokata halvalla tuotettuja opetusohjelmia vastaamaan nykyvaatimuksia. Opetusohjelmat ovat kehittyneet multimedian suuntaan ja rakentuvat tekstin, grafiigan, äänen ja liikkuvan kuvan yhdistelmiin (ns. hyperteksi ja -media). Yksioikoisista drilli-ohjelmista on siirrytty monimuotoisiin ja monia eri reittejä sisältäviin opetuskokonaisuuksiin, mitkä myötäilevät paremmin oppilaan mielenkiintoa ja oppimisstrategioita (ohjelmien avoimuus ja joustavuus; itseohjautuvat ja avoimet oppimisympäristöt). Tiedon määrän räjähdysmäinen kasvu on herättänyt kasvattajat myöntämään sen, että oleellista ei ole oppilaan tiedon määrä sellaisenaa vaan tieto-taito siitä, miten tiedon lähteille pääsee ja miten tieto omaksutaan. Tietotekniikan myötä kehittyneet viestintämahdollisuudet, niin sähköposti- kuin internet-yhteydet, avaavat aivan uuden haasteen opetukselle ja oppimiselle. Meneillään olevaa vaihetta voidaan hyvinkin nimittää neljänneksi vaiheeksi tietokoneen koulukäytössä. Se sisältää joustavia oppilas-kone-vuorovaikutteisia käyttötapoja, joissa tietotekniikan välineitä käytetään monimuotoisesti erilaisiin yksilöllisiin tarkoituksiin.
Tällä hetkellä tuen hankkimat vanhimmat tietokoneet ovat siirtyneet viettämään eläkepäiviä tai ovat joutuneet kokemaan kovia lukuisten emolevyjen, kiintolevyjen ja muistipiirien vaihtojen ja lisäysten vuoksi. Ne ovat saaneet rinnalle kymmeniä uudempia koneita, niin että kokonaiskonemäärä koulussa ylittää jo 50 työasemaa; koneita riittää sijoitettavaksi jokaiseen luokkaan. Vanhat alta kymmenen megahetzin koneet saavat sivusta kadehtien seurata uusimpien 366 MHz:n koneiden vikkelyyttä ja sitä, miten niiden on auttamattomasti väistyttävä oppilaiden mielenkiinnon kohdistuessa 20 megan kovalevykoneista 6 gigaa dataa sisältäviin, maailman tietoverkkoihin yhteyttä pitäviin Pentium II tason huippusuoriutujiin kirjoittavine cd-rom-asemineen huikene ääni- ja kuvaefekteineen. Tyytyväisinä ne saavat kuitenkin todeta, miten tärkeän tehtävän ne ajallaan ovat olleet täyttämässä, ja todeta nykykoneilla olevan aivan sama tehtävä ja kohtalo, ohikiitävä elämänkaari tietoteknisten taitojen innoittajana uudelle sukupolvelle. Tätä osoittanee mm. se, että tietotekniset kurssit ovat suosituimpien joukossa oppilaiden valinnaisaineopintoina ja koneet ovat ahkerassa käytössä normaalissa päivittäisessä opetuksessakin.
Nyt 10 vuotta yhdistyksen perustamisen jälkeen sen olemassa olo on edelleen tärkeä. Vaikka yleisen kehityksen ja koulun ylläpitäjän priorisointien myötä yhdistyksen rahoittaja-rooli onkin lähes kadonnut, on entistä tärkeämmäksi tulemassa tieto-taito -tuki, mitä yhdistyksen atk-ammattilaiset voivat koululle tarjota. Tietotekniikan huikean nopean kehityksen myötä lienee lähes mahdotonta pitää opettajia teknisesti ajantasalla tällä alueella. Yhdistyksen aktiivijäsenet tuovat arvaamattoman tärkeän panoksen niin "henkisesti" tukien että konkreettisesti huoltaen ja neuvoen laitehankinnoissa koulua. Ja näyttää siltä, että tuo tietotekniikan huikea kehitys vain kiihtyy ja tieto-taito -tuen tarve kasvaa lähivuosina, kunnes olemme tilanteessa, että jokaiseen kouluyksikköön on palkattuna ainakin yksi atk-alan ammattilainen. Tänä päivänä voimme kiittäen muistaa niitä yhdistyksen puuhahenkilöitä, jotka pitkänäköisesti puhalsivat tyhjästä käyntiin koulumme tietokoneistamisen ja kehittivät sitä vuosien varrella. Aktiivisten ATK-taitoisten opettajien, jatkuvan koulutuksen ja Tuki ry:n toiminnan ansiosta olemme tällä hetkellä Vantaan ykköskoulujen joukossa atk-osaamisen alueella. Erityiskiitos perustajajäsenten lisäksi kuuluu yhdistyksen puheenjohtajille: Tapio Pitkäselle, Anja Heikkiselle, Antti Ratialle ja Tapio Hakoniemelle sekä priimusmoottorille, eläkkeellä olevalle opettajalle Toivo Pokkiselle. Kiitos niinikään usean vuoden aktiiveille Juha Hirvoselle ja Jaakko Apell'ille koneiden huoltoavusta ja teknisestä tuesta.
Rekolan Koulun Tietotekniikan Tuen 10-vuotisjuhlaa vietettiin jouluisen tietotupaillan
merkeissä 17.12.1998. Lisää koulun atk-opetuksesta voit lukea
koulun kotisivun "atk osasta".
