Rekolan koulu 100 V - alkutaipaleen historiaa Tulosta
Kirjoittanut ms   
15.01.2012 10:49

alt

Vuonna 1907 Koskelan palstaosuuskunta alkoi myydä tontteja, joille rakentui   ripeään tahtiin pientaloja, ns. huviloita. Samoihin aikoihin aloitti toimintansa Koskelan tiilitehdas. Junakin alkoi pysähtyä vakituisesti Rekolassa 1909. Nämä toimet kasvattivat väestöpohjaa ja loivat tarpeen suomenkieliselle kansakoululle, mihin ilmoittautuikin heti alkuunsa 21 oppilasta. Kouluhalukkaiden listaa kerättäessä törmättiin myös vastustukseen. Koulun tulon pelättiin kasvattavan veroja. Jotkut myös pelkäsivät, josko koulu kasvattaa työläisten lapsista työn karttajia.

Perustavan kokouksen osallistujalistassa esiintyy mm. nimet Lindholm, Tuovinen, Laine, Salonen, Partio, Kupiainen, Virna, Valkeaniemi, Vilenius, ja Puokka. Näitä sukuja vaikuttaa paikkakunnalla edelleen. Rahoitusta toiminnalle saatiin valtiolta, Suomalaisen Kansakoulun Ystäviltä ja Etelä-Suomalaiselta Osakunnalta.  Rahoituksessa turvauduttiin myös vapaaehtoiseen tukitoimintaan ja koulumaksuun. Kirjat annettiin ilmaiseksi vain varattomille oppilaille.

Koulu aloitti toimintansa Katajavuoren huvilassa, mikä sijaitsi nykyisen Rekolan kirkon paikalla. Tämän jälkeen koulu toimi useissa eri vuokratiloissa, mm. opettaja Wiliam Sippolan omistaman asuinrakennuksen yläkerrassa ja Koskelan tiilitehdaskiinteistössä. Kun Koskelan tiilitehdas lakkautettiin, koettiin muuttoliikkeen vuoksi oppilaskato. Tilanne kuitenkin korjaantui pikimmiten, kun Räckhalsin kartanoon sijoitettiin sotaorpojen lastenkoti ja oppilasmäärä kasvoi jälleen 17 oppilaalla.

Vasta vuonna 1922 Helsingin maalaiskunta otti koulun omakseen. Räckhalsin suomalainen kansakoulu sai 1925 nimekseen Rekolan kansakoulu. Toive aivan omasta koulurakennuksesta toteutui 1929, kun jyhkeä, ns. vanha koulu / museokoulu rakennettiin. Oppilasmäärät kasvoivat vuosi vuodelta ja pahimmillaan tilanahtauden vuoksi 1940-luvun lopussa koulun toimintaa järjestettiin hajasijoitettuna Rekolan kartanossa, Rekolan VPK:n talossa, Rekolan työväentalolla, parissa omakotitalossa ja parakissa. Koulukeittola toimi tuolloin ns. vanhassa saunassa eli nykyisessä välituntivälineiden lainapisteessä. Paineet kasvoivat uuden päärakennuksen saamiseksi 1950-luvun alkuun.

Lisää historiatietoa Rekolan ja lähikylien vaiheista voit lukea vanhemmilta www-sivuiltamme tästä linkistä. Sieltä selviää, miksi Rekolaa pidettiin aikoinaan köyhien paratiisina, miten Rekola -nimi juontaa keskiajalle saakka, miten Hanaböle -nimi liittyy Rekolaan, miksi kiinalaiset hakkasivat Rekolan metsät Venäjän vallan aikana 1914 ja miten Rekolassa valmistettiin Suomi-verkkareita ja hetekoita.

Viimeksi päivitetty 15.01.2012 18:10