Rekolan koulu

Kartta Viesti Ylläpidolle Kuvakierros koulussa Historian havinaa
 
Etusivu Uutisia
Rekolan koulu 100 V - alkutaipaleen historiaa
Kirjoittanut ms   
15.01.2012 10:49

alt

Vuonna 1907 Koskelan palstaosuuskunta alkoi myydä tontteja, joille rakentui   ripeään tahtiin pientaloja, ns. huviloita. Samoihin aikoihin aloitti toimintansa Koskelan tiilitehdas. Junakin alkoi pysähtyä vakituisesti Rekolassa 1909. Nämä toimet kasvattivat väestöpohjaa ja loivat tarpeen suomenkieliselle kansakoululle, mihin ilmoittautuikin heti alkuunsa 21 oppilasta. Kouluhalukkaiden listaa kerättäessä törmättiin myös vastustukseen. Koulun tulon pelättiin kasvattavan veroja. Jotkut myös pelkäsivät, josko koulu kasvattaa työläisten lapsista työn karttajia.

Perustavan kokouksen osallistujalistassa esiintyy mm. nimet Lindholm, Tuovinen, Laine, Salonen, Partio, Kupiainen, Virna, Valkeaniemi, Vilenius, ja Puokka. Näitä sukuja vaikuttaa paikkakunnalla edelleen. Rahoitusta toiminnalle saatiin valtiolta, Suomalaisen Kansakoulun Ystäviltä ja Etelä-Suomalaiselta Osakunnalta.  Rahoituksessa turvauduttiin myös vapaaehtoiseen tukitoimintaan ja koulumaksuun. Kirjat annettiin ilmaiseksi vain varattomille oppilaille.

Koulu aloitti toimintansa Katajavuoren huvilassa, mikä sijaitsi nykyisen Rekolan kirkon paikalla. Tämän jälkeen koulu toimi useissa eri vuokratiloissa, mm. opettaja Wiliam Sippolan omistaman asuinrakennuksen yläkerrassa ja Koskelan tiilitehdaskiinteistössä. Kun Koskelan tiilitehdas lakkautettiin, koettiin muuttoliikkeen vuoksi oppilaskato. Tilanne kuitenkin korjaantui pikimmiten, kun Räckhalsin kartanoon sijoitettiin sotaorpojen lastenkoti ja oppilasmäärä kasvoi jälleen 17 oppilaalla.

Vasta vuonna 1922 Helsingin maalaiskunta otti koulun omakseen. Räckhalsin suomalainen kansakoulu sai 1925 nimekseen Rekolan kansakoulu. Toive aivan omasta koulurakennuksesta toteutui 1929, kun jyhkeä, ns. vanha koulu / museokoulu rakennettiin. Oppilasmäärät kasvoivat vuosi vuodelta ja pahimmillaan tilanahtauden vuoksi 1940-luvun lopussa koulun toimintaa järjestettiin hajasijoitettuna Rekolan kartanossa, Rekolan VPK:n talossa, Rekolan työväentalolla, parissa omakotitalossa ja parakissa. Koulukeittola toimi tuolloin ns. vanhassa saunassa eli nykyisessä välituntivälineiden lainapisteessä. Paineet kasvoivat uuden päärakennuksen saamiseksi 1950-luvun alkuun.

Lisää historiatietoa Rekolan ja lähikylien vaiheista voit lukea vanhemmilta www-sivuiltamme tästä linkistä. Sieltä selviää, miksi Rekolaa pidettiin aikoinaan köyhien paratiisina, miten Rekola -nimi juontaa keskiajalle saakka, miten Hanaböle -nimi liittyy Rekolaan, miksi kiinalaiset hakkasivat Rekolan metsät Venäjän vallan aikana 1914 ja miten Rekolassa valmistettiin Suomi-verkkareita ja hetekoita.

Viimeksi päivitetty 15.01.2012 18:10
 
Koulumme juhlavuosi lähestyy
Kirjoittanut Markku Saarinen   
28.10.2011 14:28
Rekolan koulu tulee kunnioitettavaan 100 vuoden ikään ensi vuoden aikana. Tätä merkittävää rajapyykkiä tullaan koulussamme juhlistamaan juhlavuoden 2012 aikana useammalla eri tilaisuudella. Pääjuhlallisuudet sijoittuvat marras-joulukuuhun. Mutta, jo nyt  on käynnissä juhlavuoden seinäkalenterin suunnittelu ja oppilaat ovat osallistuneet kalenterikuvien piirustuskilpailuun.
luokkakuva2
 
Koulumme perustamista koskeva ensimmäinen virallinen kokous pidettiin 28.1.1912 ja jo syksyllä Räckhalsin suomalainen kansakoulu aloitti toimintansa. Vasta 1929 saimme ensimmäisen pysyvän koulurakennuksen. Tämä vanha koulu, ns. museokoulu, paljastunee julkisivuremontin pressujen alta sopivasti juhlavuotta vastaanottamaan. Pääkouluksi kutsuttu rakennus otettiin käyttöön vasta 1951. Nykyinen uusi koulu on nykymuodossaan ollut pihapiirissämme vuodesta 1997. Kaikki koulurakennuksemme on peruskorjattu vuosien saatossa ja tällä hetkellä voimme tehdä koulutyötä hyvinkin uudenaikaisissa opetustiloissa.
Viimeksi päivitetty 28.10.2011 14:32
 
Oppilaat toimittajan töissä lehtiverstaassa
Kirjoittanut Administrator   
14.04.2011 20:32

”Rekolan koulussa on kokeiltu vuoden alusta alkaen uudenlaista opiskelumetodia. Monikulttuuritaustaiset 2.–6.-luokkalaiset oppilaat, jotka opiskelevat suomi toisena kielenä –oppimäärää, ovat toimittaneet opintojensa osana verkkolehteä nimeltä Rekolan koulun Sanomat.

Oppilaat ovat olleet yllättävän innostuneita lehdenteosta. Osa oppilaista on innostunut lehden tekemisestä niin paljon, että juttuja on syntynyt myös kotona, kouluajan ulkopuolella. Päätoimittajana toimiva opettaja tarkastaa kaikki jutut ennen julkaisemista. Innostuksesta kielii myös se, että ensimmäistäkään asiatonta kirjoitusta ei ole opettajalle tarjottu.

Rekolan koulun Sanomat toimii opetushallituksen toteuttamassa ja ylläpitämässä Lehtiverstas-palvelussa. Lehden etusivulta löytyy linkit eri juttuosioihin, joita ovat esimerkiksi uutiset, urheilu ja erilaiset arvostelut.
Yksi koulun lukuvuoden tavoite on verkkopedagogiikan laajempi hyödyntäminen ja Rekolan koulu on vieläpä pilottikouluna tieto- ja viestintätekniikassa.Rekolassa lehteä toimittaa kolme eri-ikäisistä oppilaista muodostettua ryhmää. Keskimäärin heillä on suomi toisena kielenä -opetusta kaksi tuntia viikossa, joista toisella pyritään tekemään lehteä.” (Ote Vantaan Sanomien lehtijutusta 26.3.2011)
Olemme hyödyntäneet lehdenteossa reaaliaineiden teemoja ja käyttäneet mm. biologian ja maantiedon oppikirjoja lähteinä. Oppilaat ovat saaneet valita kirjoitusaiheet melko vapaasti, mutta joitakin pakollisiakin aiheita on ollut. Jokaisen oppilaan piti mm. kirjoittaa jostain Suomen luonnossa elävästä eläimestä.
Lehtiverstas on hauska ja helppokäyttöinen verkkopalvelu, jonka avulla koulut ja luokat voivat luoda ja julkaista Internetiin omia verkkolehtiään. Lehtiverstaan avulla opettaja ja oppilaat voivat perustaa luokassa verkkolehden toimituksen, opettajan toimiessa lehden päätoimittajana ja oppilaiden toimittajina.
Verkkolehti voi olla yksittäinen projekti tai se voi elää ja muuttua läpi kouluvuoden. Lehtiverstasta ei ole tarkoitettu ainoastaan äidinkielen opetukseen, vaan sitä voidaan hyödyntää erilaisten teemojen käsittelyssä ja aineopetuksessa. Verkkolehti voi käsitellä esimerkiksi leirikoulutapahtumia tai vaikkapa maailman eri uskontoja.Lehtiverstas löytyy täältä.  
Viimeksi päivitetty 14.04.2011 20:48
 
Kopiostolta tukea koulukirjastollemme
Kirjoittanut Administrator   
11.04.2011 14:54
Rekolan koulu on saanut Kopiostolta koulukirjaston kehittämiseen tarkoitettua kannustusrahaa 3000 €. Hakemuksia oli Kopiostolle tullut 750 ja 25% hakijoista palkittiin kannustusrahalla. Tukea annettiin ideoille, joissa painotettiin koulukirjastojen keskeistä merkitystä koko koulun toiminnassa niin opettajien kuin oppilaidenkin kannalta. Korkealle arvostettiin oppilaiden osallistumista koulukirjastotoimintaan ja oman kirjastonsa kehittämiseen.
jakotilaisuusc
Ravintola Sipulin talvipuutarhan lämminhenkisessä tilaisuudessa koulumme palkinnon ottivat vastaan Mari Sipiläinen ja Päivi Ruohomaa. Mukana olivat Kopioston edustajien lisäksi kampanjan suojelijat, kirjailijat Eppu Nuotio ja Timo Parvela.
kunniakirjac
Viimeksi päivitetty 11.04.2011 15:26
 
Aktiivitaulujen käyttö hurjassa nousukiidossa!
Kirjoittanut Administrator   
04.04.2011 18:52

Suomi ei enää ole TVT:n koulukäytössä Euroopan kärkimaita ja pohjoismaista olemme hännänhuippu! Tähän liittyen Vantaalla kuluvana lukuvuonna on verkkopedagogiikka painopistealueena. Pilottikoulut testailevat tällä hetkellä niin läppäreitä kuin aktiivitaulujakin. Tällä hetkellä Rekolassa on 15 aktiivitaulua  (malli: 87 tuumainen,  16:10 -kuvasuhteinen Promethean ActivBoard 387 Pro). Alkuopetuksessa ja erityisopetuksessa on hissilliset tauluversiot. Tähän taulumerkkiin päädyttiin, koska Prometheanilla on sekä taulun että tauluohjelman kehittämisessä vankat pedagogiset lähtökohdat ja opettajia kehitystyössä mukana. Taululla oli alakoulun kannalta hyviä teknisiä ominaisuuksia, kuten ekaluokkalaistenkin käteen sopivat kynät, käsi voi tukeutua vapaasti tauluun kirjoitettaessa, kestävät taulupinnat ja sujuvasti hissillä säädettävä korkeus.  Myös käyttäjäyhteisön, Planetin verkkopalvelut ovat kattavat ja monipuoliset. Katsoimme, että monipuoliset resurssit takaavat sen, ettei tauluista tule pelkkiä ”valkokankaita”. Tässä artikkelissa esittelemme laajemmin pilotointiamme.

Pilotointimme  tavoitteena on  • antaa monipuolisia virikkeitä erilaisilla miellejärjestelmillä oppiville • lisätä oppilaiden toiminnallisuutta, aktiivisuutta ja vuoro- vaikutusta  • tarjota innostavampia opiskelukokemuksia • lisätä opettajien asiantuntijuuden jakamista • saada kaikki luokat TVT:n käyttäjiksi ja  • vähentää oppikirjasidonnaisuutta.

Opettajamme ovat kunnostautuneet taulun verkkoyhteisössä ja heidän tekemiään lehtiöitä on jaossa Promethean Planetissa jo viitisenkymmentä. Koulultamme osallistui muutama opettaja myös keväällä 2011 toteutettuun Materiaalia jakoon –prosessiin, jossa tehtiin materiaalia alkuopetuksen äidinkieleen ja matematiikkaan yhteistyössä muiden koulujen opettajien kanssa.

”Työssä oli tullut vastaan tilanteita jolloin tietynlaista täsmämateriaalia olisi tarvinnut, mutta sitä oli vaikea löytää. Näitä tarvittavia materiaaleja ja ajatuksiamme aloimme sitten ryhmässä työstää alkuopetuksen käytön näkökulmasta.” Näin kertoo materiaalin tekoon osallistunut Mari-ope. Katso lisää materiaalijakoon sivustolta tästä linkistä.
 
Panoksemme taulun pilotoinnissa huomattiin myös verkkoyhteisön taholta, kun Heli-erityisopettajastamme leivottiin Suomen ensimmäisten joukossa Featured teacher. Näin Heli näkee taulun käytön: ”Opettamiseeni aktiivitaulu on antanut uuden työvälineen,  joka motivoi oppilaita oppimaan eri tavoilla. Myös vuorovaikutus luokassa on lisääntynyt. Aktiivitaulun kanssa on mahdollista havainnollistaa opiskeltavaa asiaa monipuolisesti piirtämällä, kuvilla, videoilla ja äänillä. Oppilaat innostuivat aktiivitaulusta heti alusta alkaen, eikä  innostus ole mielestäni laantunut. He ovat nopeasti oppineet itsekin kosketustaulun ja ohjelmiston keskeiset toiminnot. Itse olen kokenut taulun innostavana uutena työvälineenä, jonka kanssa on hauska suunnitella ja toteuttaa opetusta. ” Kurkista syvemmin activopen arkeen tästä linkistä. Ja Helin hajotelmaruudukko -lehtiön käyttöä voi katsoa videoklipissä tästä linkistä.
Jatkosuunnitelmat: opettajiamme on mukana Materiaalia jakoon prosessissa. Osallistumme Prometheanin auktorisoiman koulutuskeskuksen, Edutaidon Tutor –koulutukseen, missä koulutetaan koulumme omat  tutorit taulun käyttöön.  Pilotoinnista tehdään pro gradu-tutkimusta, mihin liittyy myös koulutuspaketti. Rekolan koulusta on muodostumassa Prometheanin referenssikoulu. Osallistumme Vantaan Oppimisen tuki -messuille huhtikuussa esitellen taulupilotointiamme. Koulullamme järjestetään Activevent, pedagoginen iltapäivä vielä toukokuun alussa 3.5. klo 14-16. Sinne ovat tervetulleita kaikki opetuksen kehittämisestä kiinnostuneet maikat Vantaalta! (katso kutsu täältä). Planetissa meillä on vapaasti käytettävissämme sähköisiä kursseja ja itseopiskelumateriaaleja  aktiivitaulun käytöstä. Muutamaluokka on vielä ilman aktiivitaulua, joten ne ovat hankintalistalla kärkipaikoilla.

Pilotointia koordinoivan Markku-open yhteenveto: ”Tauluhankinnoissa tulee huomioida monta seikkaa. Käytettävyyskriteereihin kuluu mm. käyttäjäryhmä (lapset) ja ohjelmistojen asennuksien ja päivitysten helppous. Esitystaulun sijaan tarvitaan aktiivitaulu, millä aktivoivat ja osallistavat opetustuokiot helppo toteuttaa. Ilman toimivaa, tukevaa, elävää ja mukaansa tempaavaa taulun käyttäjien taustayhteisöä taulu helposti jää valkokankaan asemaan.” Asiasta enempi kosketustaulu -blogissa tästä linkistä.

 
Viimeksi päivitetty 10.04.2011 19:27
 
<< Alkuun < Edellinen 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Seuraava > Loppuun >>

Sivu 8 / 10

Tulevia tapahtumia

Ei tapahtumia

Kirjaudu



vk. 29HEINäKUU2019

 
KESKIVIIKKO
17
Ossi, Ossian

MIELIPITEESI ?

Paras ajankohta vanhempainillalle olisi?