Rekolan koulu

Kartta Viesti Ylläpidolle Kuvakierros koulussa Historian havinaa
 
Etusivu Uutisia
Uusilla leasing-koneilla pirteää ilmettä juhlavuoteen
Kirjoittanut ms   
29.03.2012 18:47

uudetleasingkoneet

Pääsimme maaliskuussa 2008 koulussamme harppauksen eteenpäin tietoteknisten laitteiden osalta. Kaiholla laitoimme vanhinta, jopa 1990-luvun konekantaa poistoihin ja saimme ajanmukaista kalustoa tilalle. Saimme tuolloin taloon ensimmäisen erän leasing-tietokoneita (42 kpl) ja niille ulkopuolisen huoltotuen. Nämä tietokoneet palvelivatkin meitä ”moitteettomasti” tähän päivään saakka.  Maaliskuussa 2012 saatoimmekin palauttaa kaikki koneet 100 prosenttisesti  toimintakuntoisina rahoitusyhtiölle. Neljän vuoden aikana ilmenneet tietotekniset ongelmat ovat olleetkin lähinnä tietoliikenneverkosta, kaupungin palvelimesta ja ohjelmistoista johtuvia.

Tällä viikolla saimme vastaanottaa uudet leasing-koneet: 39 pöytäkonetta ja 10 siirreltävää läppäriä (pöytäkone: ESPRIMO E500 E85+ D2991, graphics, Gbit LAN, audio, Front-Audio/2USB, Energy Star 5.0 compliant, Celeron G530, 2.40 GHz, 2 MB total cache, dual core/2 threads, LGA1155, technologies: VT-x, 4GB DDR3-1333 1 module PC 1333, DIMM), (läppärit: LIFEBOOK E751, Intel Core i3-2310M 2.1GHz 3MB, 4 GB DDR3 1066 MHz PC3-8500). Näiden lisäksi saimme 4 verkkotulostinta, joista yksi on väritulostin. Käyttöjärjestelmä ja ohjelmistotiedot seuraavassa: Windows 7 Enterprise (eng,fin,sve), Office 2010, Microsoft .NET Framework: 1.1 ,4.0, Frontmotion Firefox, Adobe Acrobat Reader 10, Adobe Shockwave Player, Adobe Flash Player, Adobe Air, Java,  DirectX 9.0c Web Installer,  Microsoft Silverlight, Fronter OES Plugin,  Paint.NET, 7-Zip, Nero 9 Essentials, FileZilla, PDF-Xchange 4 Pro,  Windows 7 Codec Pack, Quicktime.

Lisäksi koneisiin asennetaan joukko ilmaisohjelmia sekä lisenssillä hankittuja opetusohjelmia. Oppilaat käyttävät jatkossa verkosta ilmaiseksi ladattaviakin ohjelmia, joita he kenties haluavat myös kotikoneille asennettavan. Pyrimme pitämään koulumme www-sivulla kohdassa linkit, alaotsikolla ohjelmia, linkkejä lataus- ja ohjesivustoille, joihin kodeissa kannattaa tutustua.

Läppärit on tarkoitettu myös luokkakäyttöön esim. ryhmätöitä tehtäessä. Kuhunkin luokkaan voi kerrallaan kytkeä verkkoon 6 kannettavaa tietokonetta. Tämä mahdollisuus on nyt uutta ja keräämme kokemuksia sen toimivuudesta ja tarpeellisuudesta. Langatonta verkkoa emme tässä vaiheessa kouluumme halunneet pilottikouluissa siinä havaittujen verkko-ongelmien vuoksi.

 
Ajankuva 2012 osa I: Verkostoitumista, jakamista, pilotointia, yhteistyötä
Kirjoittanut ms   
26.03.2012 16:51

jakaminensanakuvabB

Otsikon sanoilla voi hyvinkin kuvata koulumme viimevuosien toimintaa tieto-, viestintä- ja opetusteknologian parissa. Laitamme pilotoinneissa hyviksi kokemiamme pedagogisia käytänteitä mielellämme jakoon. Niinpä huhtikuussa (24.4. klo 12.30-16) kutsumme jälleen muiden koulujen maikkoja  Rekolan koululle Pedagogiseen iltapäivään. Teemana on kosketustaulut. Järjestelemme tilaisuutta yhteistyössä Palmenian kanssa. ”Pedagogisista tarpeista nousevat kysymykset ovat arvokkaita ja muokkaavat tapaamme tehdä työtä opettajina. Opetusteknologian tehtävä on helpottaa opettajan työtä ja tukea oppilaiden motivointia sekä avata uusia innostavia mahdollisuuksia opetukseen. Pedagogisessa iltapäivässä kuulet siitä, miten Rekolan koulussa opettajat ovat ottaneet opetusteknologian oman työnsä tueksi. Voit osallistua keskusteluun ja esittää kysymyksiä vaikkapa kosketustaulupedagogiikan perusteista. Opettajien vetämissä työpajoissa näet esimerkkejä siitä, miten pedagoginen muutos voi parhaimmillaan sytyttää motivaation, oppimisen ilon ja yhdessä tekemisen halun.”

Pilotointi-innostuksemme alkoi viitisen vuotta sitten. Otimme tuolloin eturintamassa käyttöön sähköisen oppimisalustan ja –työpöydän, Fronterin. Fronterin monet ominaisuudet (mm. keskustelualue, palautuskansio, oppimistehtävät, opetusaihiot, sähköiset testit, ilmoitustaulu) ovat nyt perustyökaluja oppilaillemme ja opettajillemme. Sähköistä ympäristöä on tuotu myös koulun hallinnon tueksi. Käytämme aktiivisesti Wilman lisäksi Fronterin sähköistä kalenteria viikkofläppinä. Samoin käytössä ovat sähköiset varauskirjat esim. atk-luokan varauksissa. Fronter-ympäristössä on koulun sisäinen opeblogi ja keskusteluja, joiden välityksellä käydään mielipiteiden vaihtoa mm. tapahtumien järjestelyistä. Sähköisestä arkistosta löytyy myös opekokousten asiakirjat.  Olemme esitelleet Fronterin käytöä mm. hollantilaisille vierailijoille. Erityisopettajamme Heli kävi äskettäin Tanskassa esittelemässä sikäläisille opetusalan henkilöille Fronterin digitaalisen oppimateriaalin käyttöä alakoulussa. Syksyllä työmatkakohteena Helillä on Göteborg!

helifrontertanskakoontiB

Olemme toimineet myös Otavan sähköisten oppimateriaalien (Tutkinet) kokeilijoina ja kehittäjinä. Fronteriin liitettynä myös Tutkinetin käyttö on sulautunut osaksi opetustyötämme. Useampia opettajiamme on myös toiminut Otavan sähköisten materiaalien käsikirjoittajina. Viime syksynä kustantajalle lähti koulustamme lähes 300 tehtäväaihiota.

Vuonna 2010 saimme tehtäväksi pilotoida kosketustauluja Vantaalla. Pilotoinnissa pyrimme selvittämään kosketustaulujen pedagogisia hyötyjä opettamisen ja oppimisen näkökulmasta. Joukko opettajia  teki huolellista työtä tutustuen eri valmistajien tarjoamiin tauluvaihtoehtoihin. Lopulta päädyimme Prometheanin ActivBoard –tauluihin (http://www1.prometheanworld.com/finnish/). Prometheanin tarjoamat tekniset ominaisuudet, pedagogiikkajohtoinen kehitystyö ja lähestymistapa sekä toimiva taulun käyttäjäyhteisö (Planet) tekivät vaikutuksen työryhmäämme. Tänä päivänä 21 kosketustauluamme ovat luontevasti päivittäisessä käytössä.

Innostusta huokuneen pilotoinnin myötä yhteistyö tauluvalmistajan kanssa tiivistyi. Koulumme opettajia osallistui keväällä 2011 kosketustaulumateriaalin tuotantoprojektiin. Projektissa tehtyjä opetuslehtiöitä on jaossa käyttäjäyhteisö Planetissa kaikille Prometaulujen käyttäjille. Alkuopetukseen soveltuva Keppe-koiran seikkailut saivat paljon huomiota osakseen ja matemaattinen alueenvaltaus – peli (hajotelmaruudukko) on suosittu interaktiivinen opetuslehtiö. Näiden lisäksi Helin työstämiä opetuslehtiöitä ja resurssipaketteja on Planetissa jaossa jo satakunta. Hän on lisäksi työstänyt materiaalia Petran Planeettaan (http://www.petranplaneetta.fi ). Sami on ollut mukana OPH:n rahoittamassa OSAAVA-hankkeessa tuottamassa opetusmateriaalia. KenGuru –sivustolla julkaistu, kosketustaululla toteutettu multimediasatukirja on saanut sekin paljon huomiota osakseen (http://www10.edu.fi/kenguru/content/files/Ehrling_Multimediasatukirja.pdf).

Matkan varrella kosketustaulun käyttöä on laajennettu muuhunkin interaktiiviseen opetusteknologiaan kuten vastausjärjestelmien hyödyntämiseen. Vastausjärjestelmien avulla saadaan oppilaat yhä paremmin aktiivisiksi toimijoiksi, kun jokainen oppilas saa oman vastauskapulan, jolla voi osallistua tunnin kulkuun.

Keväällä 2011 Rekolan koulu toimi isäntänä ensimmäisessä pedagogisessa iltapäivässä, jossa paneuduttiin kosketustaulujen mahdollisuuksiin. Tauluvalmistajan lisäksi koulumme opettajat olivat tilaisuudessa suuressa roolissa pitäen erilaisia esittelypisteitä. Taulupilottina olemme tarjonneet vapaan mahdollisuuden tulla tutustumaan taulujen käyttöön paikanpäällä. Kuluvan lukuvuoden aikana koulustamme tuli Prometheanin preferenssikoulu, saimme CoE-tunnustuksen ja pääsimme mukaan CoE-ohjelmaan (Centre of Excellence), jonka myötä sitouduimme jatkossakin esittelemään taulujen käyttöä opetuksessa sekä vastaanottamaan myös kansainvälisiä vieraita. Olemme jakaneet taulupedagogiikan osaamistamme myös Oppimisen tuki –messuilla Tikkurilassa sekä Opi- ja kasva messuilla Helsingissä.

jakamisentietaB

Fronter-, Tutkinet- ja kosketustaulupilotointien tavoitteena on ollut kerätä kokemuksia sähköisten oppimisympäristöjen ja opetusteknologian hyödyntämisestä opetuksessa sekä antaa palautetta opetustuksen järjestäjälle (SIVI) ja kehittämisideoita valmistajille, maahantuojille ekä kustantajille. Pilotoinneissa mukanaolo on poikinut opettajillemme monenlaisia verkkopedagogiikkaan liittyviä koulutuksia ja työtehtäviäkin. Sami toimii mm. alueellisena verkkopedagogiikan tukihenkilönä neuvomassa ja kouluttamassa lähikoulujen opettajia verkkopedagogiikan saralla. Lisäksi opettajiamme on koulutettu ActivBoardin tutoreiksi ja mentoreiksi. Meiltä löytyy laajalla rintamalla valmiutta lähteä esittelemään pilotoimiamme käytänteitä muillekin. Opettajamme ovat osallistuneet runsaasti erilaisiin verkkopedagogiikan ja sosiaalisen median koulutuksiin. Talossamme on järjestetty paljon myös koulun sisäistä tvt-koulutusta. Olemme osallistuneet aktiivisesti alan messuihin (ITK ja Educa) ja verkostoituneet ammatillisesti myös sosiaalisessa mediassa (mm. Twitter ja Facebook). Sosiaalisen median välityksellä käymme mielenkiintoisia pedagogisia keskusteluja muiden opettajien kanssa. Haluamme myös aktiivisesti jakaa tietojamme ja osaamistamme asioista kiinnostuneille tahoille. Markku ylläpitää  kosketustaulublogia (http://kosketustaulu.wordpress.com/), joka syntyi tarvelähtöisesti. Tiedon tarve kosketustaulupedagogiikasta on tällä hetkellä suuri koulujen varustautuessa uudella opetusteknologialla. Blogista saa myös lisätietoa pilotointimme eri vaiheista. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, mitä uusia haasteita lähitulevaisuus  tuo tullessaan  opetusteknologian osalta!

Viimeksi päivitetty 25.04.2012 17:05
 
100-vuotias opetusteknologisesti kärkijoukoissa – ja samalla sosiaalisen median haasteiden edessä
Kirjoittanut Markku Saarinen   
20.03.2012 21:50

ekattietsikat

Rekolan koulun oppilaiden vanhemmat perustivat yli kaksikymmentä vuotta sitten (24.8.1988) yhdistyksen, Rekolan Koulun Tietotekniikan Kerhon Tuki ry:n, minkä tavoitteena oli aloittaa koulumme atk-varustuksen hankkiminen ja tietotekniikan opetus ("..luodaan henkiset ja taloudelliset puitteet tietotekniikan kerhon toimimiselle Rekolan koulussa..." kirjoitettiin tuolloisessa kouluviestissä).

Silloin luotiin pohja opetusteknologian hankkimiselle ja myös sille, että atk-taitoisia ja siitä innostuneita opettajia hakeutui koulun opettajiksi. Varustelun vauhti kiihtyi ajan myötä. Dos-pohjaiset drillausopetusohjelmat vaihtuivat työvälineohjelmiin ja käyttöjärjestelmien kehittyessä yhä monimuotoisempiin multimediaohjelmistoihin. ”Lerppukoneista” siirryttiin ”korppujen” kautta cd- ja dvd-levyihin. Matkan varrella kuvaan astui myös www eli internetin maailma. Ja tänään ollaan vaiheessa, missä kaikki opetustilat on varustettu kosketustauluilla ja verkkoyhteyksillä. Maailma ja tieto on näppäilyn päässä jokaisesta luokasta netin välityksellä. Oppilaat häärivät sähköisessä oppimisympäristössä Fronterissa ja huoltajien kanssa ollaan yhteydessä Wilma-järjestelmällä. Opettajat välittävät tietoa sähköisessä opettajanhuoneessa ja tekevät atk-luokkavarauksia sähköiseen kalenteriin. Ajat siis muuttuvat, Eskoseni!

tietsikat2

Kaikki kehitys ei ole tapahtunut ongelmitta. Tietotekniikan mukaantulo kouluun aiheutti tietenkin paineita ja haasteita aikanaan myös opettajille. Nyttemmin lasten netin käyttö aiheuttaa uudenlaisia haasteita. Netti kun on hyvä renki, mutta huono isäntä. Tämän päivän lasten kasvatuksessa ei voi ohittaa netiketin, eli netin asianmukaisen ja fiksun käytön opetusta. Sosiaalisen median kanavat tarjoavat myönteisten asioiden lisäksi karikoita ja mm. kiusaamiselle uusia kanavia. Saman aikaisesti lasten kännykät alkavat olla tasokkaita mobiililaajakaistoineen ja kaikille arkipäivää. Ikäviä asioita voidaan levittää sitäkin kautta; videokuvaa ja tekstejä saa suoraan nettiin napin painalluksella.

Juhlavuottaan viettävä koulumme katsoi tarpeelliseksi nostaa myös näistä asioista puhumisen juhlavuoden tapahtumalistalle tarjoamalla tuhdin nettitietouspaketin oppilailleen. Kouluumme kutsuttiin Helppimestasta Nettimuori kertomaan netin runsaista hyvistä puolista kuin myös niistä karikoista, joihin voimme ajautua. Netiketti ja nettikiusaaminen nostettiin vahvasti esille. Yksi paljon puhuttava ilmiö on sosiaalisen median puolelta Facebook. Vaikka laillinen raja tuon yhteisön jäsenyydelle on 13 vuotta, huomattava osa jo alakoulun oppilaista on siinä mukana oman ikänsä valehdelleena. Huoltajista vain noin puolet tietävät lapsensa facebook-profiilista. Suuri osa huoltajista ei esimerkiksi tiedä facebookin turva/yksityisasetuksista tarpeeksi, eikä tule edes ajatelleeksi tällaisen sosiaalisen median vaaratekijöitä. Tästä kumpuaa mielenkiintoisia pohdintoja etiikan, laillisuuskasvatuksen ja huoltajien kasvatusvastuun osalta. Näihin pohdintoihin soisi jokaisen kasvattajan jossakin vaiheessa paneutuvan. Koulussa asiat on jo nostettu esille ja omalta osaltamme vastattu ajan haasteisiin. Toivottavasti Helppimestan ajatuksia herättävät asiat otetaan myös kodeissa puheenaiheeksi ja hyödynnetään kodin mediakasvatuksessa. ”Yhtäköyttä” vetämällä sekä koti että koulu pääsee parhaaseen lopputulokseen uuden sukupolven kasvatuksessa.

tietsikat3

Koulumme tietoteknisestä alkuvuosien kehityksestä löydät lisää tietoa täältä. Helppimestan tarjoamiin palveluihin voit tutustua täällä. Facebookin ympärillä käytävää keskustelua on koottuna opeblogissa täällä.

 
Historian havinaa sodan vuosista 1940-luvulta toiselle vuosituhannelle
Kirjoittanut ms   
04.03.2012 16:33
Rekolan alueella alkoi ripeä rakentaminen ja asutuksen lisääntyminen 1940-luvulla. Asolan rintamamieskylää alettiin rakentaa kartanon maille heti sodan loputtua. Vuonna 1944 oli asunnoista maassamme kova pula. Eduskunta hyväksyi lain, joka antoi mahdollisuuden naimisissa oleville rintamamiehille saada asuntotontti ja rakennuslaina valtiolta. Yksi tällainen alue oli nykyinen Asola. Kylän nimi on kunnianosoitus Asutushallitukselle ja ASO:n pääjohtajalle Veikko Vennamolle. Kansanhuoltoministeriö määräsi 1944-45 Räckhalsin tilan metsiä hakattavaksi suuria määriä ja myytäväksi Suomea vaivanneen polttoainepulan vuoksi. Yhteensä Räckhalsin tilan metsiä hakattiin vuosina 1938-47 yli kymmenentuhannen juoksukuutiometrin edestä. Edellinen suuri metsien hakkuu oli ollut ensimmäisen maailmasodan edellä. Vuonna 1914 Venäjän vallan aikana alueen metsiä hakattiin, koska puita tarvittiin Helsingin reuna-alueilla tehtäviä vallitustöitä varten.  Alla ilmakuva Rekolasta vuodelta 1954.
ilmakuvavuodelta1954b

 

Sotien jälkeen Rekolassa ei ollut kerrostaloja, tienviittoja tai kunnollisia teitä; Rekolan koulu sen sijaan oli ja siellä viisi luokallista oppilaita. Kouluun saatiin syksyllä 1946 Vilppulasta Vantaan maalaiskuntaan muuttanut musiikkimies, kansakoulunopettaja ja myöhemmin koulunjohtaja ja rehtori, uuttera yhteiskunnan rakentaja Antti-Veikko Nikulainen. Hän tuli tuolloin varsin pieneksi kutistuneeseen Helsingin maalaiskuntaan, koska Helsingin kaupunki oli ottanut sen pinta-alasta ja asukkaista kaksi kolmasosaa vuonna 1946.  Koulutyön lisäksi ”Aa-Ve” perusti partiolippukunnan Rekolan Metsäveikot 1947 alueen nuorten hyväksi. Antti-Veikko oli taitava sanoittaja ja hänen toimestaan syntyikin partiotoiminnan yhteyteen legendaarinen yhtye The Mexican Boys, joka esiintyi koulumme tilaisuuksissa vielä 1990-luvulla. Aikanaan hänen panoksensa alueen kehittämiseen tultiin näkemään poliittisen osallistumisen ja yhteiskunnallisten luottamustoimien kautta.  1975 Nikulaisen yhteiskunnallinen aktiivisuus johti mm. Rekolan Kokoomus -yhdistyksen perustamiseen; Rekolan alue oli tunnetusti historiansa alkuvaiheessa ollut poliittisesti enemmänkin vasemmistolainen. Radan lähelle sijaitseville tonteille oli aikoinaan muodostunut junalla Helsingissä työssä käyvän teollisuustyöväen asuinalue; joen läheisyydestä myydyille tonteille oli aikoinaan muuttanut pääasiassa toimistotyöntekijöitä, ammattimiehiä, opettajia tai kesäasukkaita. Räckhalsin työväenyhdistys oli perustettu jo 1924 ja työväentalo (missä edelleen on elokuvateatteritoimintaa) avajaisjuhlia vietettiin 1948.  Nikulainen oli myöhemmin mm. puheenjohtajana siinä Vantaan kauppalan toimikunnassa, jonka tavoite/haave oli rakentaa Vantaan tuleva keskusta Koivukylään Tikkurilan sijaan. Tämän toimikunnan toiminta ajoittuu siihen, kun Helsingin maalaiskunnasta tuli Vantaan kauppala 1972 ja lopulta Vantaan kaupunki 1974.

 

 

oppilaita1949

 

1949 kiirehdittiin rakennussuunnitelmia Rekolan alueelle ”villin” tonttien osittamisen estämiseksi. Rekola julistettiin rakennuskieltoon 1.12.1952.  Tultaessa vuosikymmen vaihteeseen 1950 tilanahtaus kävi koulussakin sietämättömäksi. Kansakoulun tiloissa toimi tuolloin myös Helsingin maalaiskunnan suomenkielinen piirikirjasto. Uusi koulurakennus, pääkoulu, saatiinkin pelastukseksi 1952. Samalla Rekolan koulun tiloissa aloitti toimintansa Helsingin maalaiskunnan ensimmäinen oppikoulu, Tikkurilan yhteiskoulu. Tilat tarvittiin kuitenkin pikimmiten omaan käyttöön, sillä iltajatkoluokat muuttuivat päivisin toimiviksi kansalaiskoululuokiksi. Korso-Rekolan kansalaiskoulu toimi Rekolan kansakoulun tiloissa vuoteen 1959 saakka.

kotitaloutta

Alueen asukasmäärä kasvoi kiihtyvällä vauhdilla. Ruotsinkielisessä Hanabölessä oli vuonna 1920 asukkaita 300, joista 57% ruotsinkielisiä. Kymmenen vuotta myöhemmin asukkaita oli jo 700, joista ruotsinkielisiä 26%. Viisikymmentä luvulle tultaessa asukasmäärä oli 2100, joissa 13% ruotsinkielisiä. Ensimmäinen rakennuskaava vahvistettiin Rekolaan 1964, mikä mahdollisti tonttien jakamisen ja rakentaminen kylällä kiihtyi entisestään.  Vuonna 1970 asukkaita alueella olikin jo 4900 ja ruotsinkielisten osuus oli enää 3%.  

veistoluokassab

 

Vuonna 1968 valmistui Päiväkummun koulu. Näin vapautuikin tilaa Rekolassa 1971 aloittaneelle omalle oppikoululle, Rekolan yhteiskoululle. Oppikouluun pyrittiin tuolloin pääsykokeilla 5. kouluvuoden aikana. Ilo ja into oppikouluun pääsystä oli käsin kosketeltavaa. Koulunkäynti ”pientenlasten” koulussa aiheutti kuitenkin myös tyytymättömyyttä, mikä välillä purkautui vallattomuutena ja vahingontekona. Monta kolttosta tehtiin kapinoinniksi kansakoulun ”tiukanlaista” kuria vastaan. Myös vanhemmat olivat oppikoulusta innoissaan; Jotkut heistä ehdottivat jokaviikkoisia talkoita opetusvälineiden hankkimiseksi, joku halusi osallistua koulun lattioiden luuttuamiseen ja joku olisi jopa halunnut jäädä koululle siskonpetiin keskustelemaan oppikoulusta koko yöksi!  Rekolan yhteiskoulu toimi alkuun kansakoulun päärakennuksessa limiluvussa kiertäen vapaina olleissa luokissa, kunnes 1973 sen käyttöön valmistui pikaisesti rakennetun elementtikoulun tilat nykyisen uuden koulun paikalle. Tilanahtaus kuitenkin vaivasi ja oppitunteja järjestettiin mm. pihapiirissä kaivon kannella.

oppilaita1957

 

Näihin aikoihin oli myös alkanut Koivukylän (1970) ja ison, uuden kerrostaloalueen, Havukosken alueen nopea rakentaminen rakennusyhtiö Hakan toimesta.  1980 mennessä alueelle oli tavoite sijoittaa 17000 uutta asukasta! Samoihin aikoihin Keravanjoen itäpuolelle alkoi kasvaa Päiväkummun omakotialue omaksi kaupunginosaksi.  Pikimmiten puuhattiin Koivukylään Kustaantien varteen yhteiskoulun rakentamista, joka pääsikin aloittamaan toimintansa 1974 keskeneräisissä tiloissa. Ensimmäisinä kouluvuosina myötäiltiin ”isäntäkoulun” systeemejä ja vietettiin yhteisiä juhlia. Pian opettajien teitittelylle ja ruokailujen valvonnalle haluttiin heittää hyvästit. Peruskoulu-uudistuksen myötä Rekolan yhteiskoulun nimi muutettiin Koivukylän yläasteeksi ja lukioksi. 

sakkiasalissab

 

Oppilasmäärät kasvoivat Rekolan koulussa 70-luvun lopussa yli 200 oppilaan vuosivauhdilla. Huipussaan oppilasmäärä oli 1979, jolloin oppilaita oli 981! Tuolloin lähes 400 oppilasta eli 5.-6.luokkalaiset kuljetettiin linja-autoilla Hiekkaharjuun, Tikkurilan yhteiskoulun, ammattikoulun ja Dickursbyn koulun tiloihin. Vasta Rekolan koulupiirin jako ja Havukallion koulun (nykyinen Kytöpuisto) valmistuminen 1981 helpottivat tilan ahtautta Rekolassa.  Tuolloin Rekolan oppilaat pääsivät vihdoinkin käymään omaa lähikouluaan.

oppilaitab

 

Mutta evakkoretkiä oli luvassa vielä jatkossakin. 1990-luvulla alkoi paljastua homeongelmia hätäisesti rakennetussa ”parakkikoulussa”. Se jouduttiinkin purkamaan ja 1997 valmistui pihapiiriimme nykyinen ns. uusikoulu. Jälleen kerran hajasijoitetut oppilaat pääsivät takaisin kirkon kerhohuoneista ja VPK:n tiloista. Uuden koulun rakentamisen aikoihin koulumme pihapiiri todettiin harvinaisen kauniiksi ja tasapainoiseksi kokonaisuudeksi usealta eri aikakaudelta olevine rakennuksineen. Museovirasto määräsi pihapiirin ja rakennukset suojelukohteeksi, mikä sen jälkeen onkin asettanut reunaehtoja uusien remonttien toteutukselle. Oppilaiden evakkomatkoja oli vielä edessä vanhan koulun (1988), sekä pääkoulun (2007) peruskorjausten yhteydessä. Viime vuodet olemmekin saaneet nauttia tilanteesta, että kaikki oppilaat ovat mahtuneet omaan lähikouluunsa ja meillä on tarjota peruskorjatut, nykyaikaiset opiskeluympäristöt alueemme oppilaille. Mitä meneillään oleva lähikoulu-uudistus tuo tullessaan tilojen käytön osalta, on meille vielä arvailujen varassa.

maikkojab

 

Tämä artikkeli on koostettu käyttämällä seuraavia lähteitä:

Rekolan koulu 80 v. Juhlajulkaisu marraskuussa 1992. http://www.edu.vantaa.fi/rekola/vanhatsivut/julkaisu/80vjulka.html
Rekolan koulu 90 v. Juhlajulkaisu netissä ja cd:llä joulukuussa 2002. http://www.edu.vantaa.fi/rekola/vanhatsivut/julkaisu/julkaisu.html
Rekolan koulun 5A: Muutoksia Rekolan ympäristössä. Köyhien paratiisista hyvinvointilähiöksi. Rekola 1992. http://fi.wikipedia.org/wiki/Rekola 

http://www.koivrek-kokoomus.net/arkisto.html

http://www.edu.vantaa.fi/koivu/?sivu=historia

http://www.edu.vantaa.fi/rekola/vanhatsivut/rekhist.html

Litzén, Aulikki: Helsingin esikaupunkialueella 1900-1970. Painettu 1987.
Rekolan omakotitaloyhdistyksen 30-vuotisjulkaisu.

http://www.vantaa.fi/fi/kulttuuri/museot/_kaupunginmuseo/vantaan_historiaa

http://www.vantaankirjasto.net/muistivantaa/

 

 

 

Viimeksi päivitetty 04.03.2012 19:37
 
Juhlavuosi polkaistiin virallisesti käyntiin
Kirjoittanut Markku Saarinen   
29.01.2012 16:30

helmikuub

Jokseenkin 100 vuotta sitten pidettiin ensimmäinen virallinen kokous koulun perustamisesta Rekolaan. Ja niinpä nyt tammikuun lopulla pidettiin koulussamme juhlatilaisuus salissa tämän asian juhlistamiseksi. Samalla julkaistiin koulumme juhlavuoden seinäkalenteri ja palkittiin sen kuvituskilpailuun osallistuneita oppilaita. Onnekkaita taiteilijoita oli peräti 19, jotka saivat teoksensa Rekolan koulun 100-v-juhlavuoden kalenteriin. Uunituoreet seinäkalenterit jaettiin samalla jokaiseen kotiin muistuttamaan koulumme historiasta. Koulumme ruokalaan on pystytetty taidenäyttely, missä kalenterikisaan osallistuneita töitä on esillä. Kalenteriprojekti toteutettiin yhteistyössä koulumme vanhempainyhdistyksen kanssa. Ari T ja Nykypaino Oy saakoon runsaat kiitokset projektin mahdollistajina. Juhlavuoden avajaistilaisuudessa esiteltiin myös koulun vastavalitun oppilaskunnan hallituksen uudet jäsenet.

Juhlavuoden muita tapahtumia on ripoteltu pitkin kevät- ja syyslukukautta. Juhlallisuudet jatkuvat salitilaisuutena 14.2.  ystävänpäivän ja CoE-palkitsemisen merkeissä. Talviurheilu ja lusikkahiihdot sijoittuvat helmi-maaliskuun vaihteeseen. Maaliskuun 12.  päivänä järjestetään koko koulun vanhempainilta yhteistyössä Päiväkummun ja Rekolan koulujen  vanhempainyhdistyksen kanssa. Tilaisuudessa luennoi tuolloin Keijo Tahkokallio. Osaan –päivää vietetään lauantaityöpäivänä 31.3., jolloin myös vanhempainyhdistys järjestää pääsiäismyyjäiset kodin ja koulun yhteistyön merkeissä. Seuraava juhlavuoden tapahtuma on sitten 30.4. vapputapahtuman (Rudy-Rock) muodossa. Juhlavuotta kunnioitetaan myös perinteisellä kevätjuhlalla lukuvuoden päättyessä. Mahtaako tähän kevätkauden tapahtumalistaan vielä mahtua oppilaskunnan disco, koululaiskonsertti tai teatteriesitys? Se jää nähtäväksi. Juhlavuoden päätapahtumat ja juhlallisuudet tullaan järjestämään loppuvuodesta viikolla 49, samalla kun juhlistamme Suomen 95-vuotisjuhlia.
vanhakoulu2

Pihapiirimme vanhin koulurakennus, ns. vanha-/museokoulu vuodelta 1929, paljastui sopivasti ulkosivuremontin hupun alta juhlavuotta  juhlistamaan. Museoviraston valvonnassa se sai alkuperäisen, vaaleamman värisävyn.

Viimeksi päivitetty 11.02.2012 07:40
 
<< Alkuun < Edellinen 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Seuraava > Loppuun >>

Sivu 7 / 10

Tulevia tapahtumia

Ei tapahtumia

Kirjaudu



vk. 29HEINäKUU2019

 
TIISTAI
16
Reino

MIELIPITEESI ?

Paras ajankohta vanhempainillalle olisi?