Rekolan koulu

Kartta Viesti Ylläpidolle Kuvakierros koulussa Historian havinaa
 
Etusivu Uutisia Koulutarvikehankintoja menneinä vuosina
Koulutarvikehankintoja menneinä vuosina
Kirjoittanut Markku Saarinen   
29.09.2012 21:11

tilikirja1912-1925

Vuoteen 1912 mennessä Helsingin maalaiskuntaan oli perustettu seuraavat ainakin osittain kunnalliset kansakoulut: Seutula (1901), Metsola (1904), Hämeenkylä (1906), Mellunkylä (1906), Malmi (1906), Tikkurila (1912), Tapanila (1912) ja Rekola (1912). Näistä vain Seutulan, Metsolan , Tikkurilan ja Malmin kouluilla oli oma koulurakennus. Koulukalusto oli tuolloin osaksi lahjoituksina saatua. Jo vuodesta 1899 istuimin varustettuja pulpetteja pidettiin kuitenkin välttämättömään koulukalustoon kuuluvina. Vankat kahdenistuttavat pulpettimallit pysyivät valta-asemassa aina sotien jälkeiseen aikaan. Valtionapua hakeneille kouluille oli lisäksi hankittavat tietyt piiritarkastajien vaatimat välineet opettajanpöytineen.

oulunmenoja1912

Rekhalsin suomalaisen kansakoulun tilikirjasta vuosilta 1912-1925 voidaan nähdä, että heti koulun toiminnan alkuvaiheessa lähtien kuluja ovat aiheuttaneet palkkojen ja tilavuokrien lisäksi mm. polttopuiden, koulukaluston, veistokalujen ja opetusvälineiden hankinta.  Jo tuolloin palkkakulut oli suurin kustannuserä. 1950-luvulla nykyisen pääkoulun käyttöönoton yhteydessä hankittavaa piisasi harmonista, helmitaulusta, karttatelineestä, kuvastolaatikosta, soittokellosta, lukujärjestyksen kehyksistä aina presidentin kuvaa ja Suomenlippua myöten. Pulpettien jälkeen seuraavaksi eniten kustannuksia aiheutti luokkien liitutaulujen hankinta. (Nykyisissä ensikalustamisen ohjeissa puhutaan jo onneksi oppilaspöydistä ja –tuoleista sekä kosketustauluista!) Päiväjatkokouluihin ja varsinkin kansalaiskouluihin hankittiin monenlaisia koneita ja erikoiskalustoa. Sattuipa kerta seuraavaakin: Kun koulumme johtaja A-V Nikulainen oli Katri Lammen kanssa tekemässä hankintoja Rekolan koulun pienoiskotiin ja valitsivat sinne tarvittavaa lastensänkyä, myyjä luuli nuorenparin ostavan vuodetta omalle vauvalleen. Todellinen asianlaita lienee oikaistun myyjälle saman tien.

kotileikki

Kiertokoulussa 1800-luvulla ja joissain kouluissa aina sotien jälkeiseen aikaan (1940-luku) saakka koululaiset harjoittelivat kirjoittamista rihvelitauluun. Kiertokoulun opettajalla oli rihvelitaulu, pieni mustasta kivestä tehty liitutaulu, johon kirjoitettiin kivikynällä eli rihvelillä. Taulussa oli puiset kehykset. Myöhemmässä vaiheessa myös oppilailla on ollut omia rihvelitauluja. Tauluun kirjoitettiin myöhemmin liidulla ja se oli tavallaan vihkon korvike. Kirjoitus pyyhittiin taulusta pois käytön jälkeen. Myöhemmin ruvettiin käyttämään lyijykynää kirjoittamisen harjoitteluun. Tärkeintä oli kuitenkin oppia kaunokirjoitusta oikealla mustekynällä. ”Nykypäivän tablettitietokoneet ja e-kirjanlukijat muistuttavat kovasti entisajan rihvelitaulua. iPad ja rihvelitaulu ovat eniten toistensa näköisiä, kokoisia ja painoisia. Esineen käytön ja muotoilun tavoitteet ovat nykypäivänä samat kun entisaikana: kevyesti mukana kuljetettava alusta tiedon levittämistä ja opiskelua varten. Rihvelitaulun aikana tarkoitus oli painaa asiat oppilaan muistiin, kun taas nykyään tiedot tallennetaan koneen tai tietoverkon muistiin.” Rinnastus nykypäivään lainattu täältä.

maataloudellinen_kotielinkuvasto

Jo 1920-luvulla kouluhallitus listasi alakansakoulun välineet tärkeysjärjestyksen: luokkataulu, helmitaulu, raamatulliset kuvat, käärepaperia, sakset, siveltimet, irtokirjaintaulukko, leikkelyaakkoset … kellotaulu (pahvista irtoviisareineen), kotimaiset eläinkuvat, hernepussit, maatalouskuvat … ja ammatteja esittäviä kuvatauluja. 1923 vuoden hankintoihin Rekolan koulutarviketilauksessa onkin havainnollistamisen lisäämiseksi listattu laskupennit, maataloudellinen kotieläinkuvasto, ensiapu tapaturmissa –taulut sekä ainekirjoituskuvat. Pari vuotta myöhemmin 1925 Rekolaan hankittiin erä Siviä Heinämaan kirjaa ”Risto Roopenpoika”.

ristoroopenpoikanimike

Kyseistä kirjaa näyttää luetun pitkään Suomen kouluissa. Kirjasta näyttää otetun lukuisia painoksia vuosikymmenten saatossa. Antikvariaateista näyttää kirjaa vieläkin löytyvän. Kirjan taustoihin paneutuessa saa tietää seuraavaa: "Vuonna 1911 ilmestyi Siviä Heinämaan kirjoittama mukaelma Risto Roopenpojan ihmeellinen elämä. Siinä Crusoe kotoutettiin kokonaan Suomeen kotkalaisena poikana, jonka saarikokemuksen kautta voitiin sujuvasti kuvata lähes koko ihmiskunnan kehitys. Risto on saarella ensin keräilijä-metsästäjäasteella, josta hän etenee vähitellen maanviljelykseen. Ajatuksena oli se, että kun Risto palaa saarelta takaisin kotimaahansa, hän on valmis ottamaan hyvän kansalaisen roolin." Taustatietoa tähän kirjaan löytyy väitöskirjasta: Robinson Crusoen avulla valistettu ja kasvatettu suomalaisia

hankintoja1950

Toinen suosikkihenkilö Suomen kouluissa näyttää olleen Turmiolan Tommi, mutta hänen elämäntapansa vaatinee aivan oman historiapäivityksen tuonnempana. Samoin kouluun kiinteästi kuuluvien Aapis-kirjojen esittely, joita koululaitoksen olemassa olon aikana on julkaistu kymmenittäin ellei sadoittain erilaisia, tarvitsee aivan oman artikkelipäivityksen myöhemmin tänä koulumme juhlavuonna.

 

 

Viimeksi päivitetty 29.09.2012 21:27
 

Tulevia tapahtumia

Ei tapahtumia

Kirjaudu



vk. 50JOULUKUU2017

 
TORSTAI
14
Jouko

MIELIPITEESI ?

Paras ajankohta vanhempainillalle olisi?