Rekolan koulu

Kartta Viesti Ylläpidolle Kuvakierros koulussa Historian havinaa
 
Etusivu Uutisia Historian havinaa sodan vuosista 1940-luvulta toiselle vuosituhannelle
Historian havinaa sodan vuosista 1940-luvulta toiselle vuosituhannelle
Kirjoittanut ms   
04.03.2012 16:33
Rekolan alueella alkoi ripeä rakentaminen ja asutuksen lisääntyminen 1940-luvulla. Asolan rintamamieskylää alettiin rakentaa kartanon maille heti sodan loputtua. Vuonna 1944 oli asunnoista maassamme kova pula. Eduskunta hyväksyi lain, joka antoi mahdollisuuden naimisissa oleville rintamamiehille saada asuntotontti ja rakennuslaina valtiolta. Yksi tällainen alue oli nykyinen Asola. Kylän nimi on kunnianosoitus Asutushallitukselle ja ASO:n pääjohtajalle Veikko Vennamolle. Kansanhuoltoministeriö määräsi 1944-45 Räckhalsin tilan metsiä hakattavaksi suuria määriä ja myytäväksi Suomea vaivanneen polttoainepulan vuoksi. Yhteensä Räckhalsin tilan metsiä hakattiin vuosina 1938-47 yli kymmenentuhannen juoksukuutiometrin edestä. Edellinen suuri metsien hakkuu oli ollut ensimmäisen maailmasodan edellä. Vuonna 1914 Venäjän vallan aikana alueen metsiä hakattiin, koska puita tarvittiin Helsingin reuna-alueilla tehtäviä vallitustöitä varten.  Alla ilmakuva Rekolasta vuodelta 1954.
ilmakuvavuodelta1954b

 

Sotien jälkeen Rekolassa ei ollut kerrostaloja, tienviittoja tai kunnollisia teitä; Rekolan koulu sen sijaan oli ja siellä viisi luokallista oppilaita. Kouluun saatiin syksyllä 1946 Vilppulasta Vantaan maalaiskuntaan muuttanut musiikkimies, kansakoulunopettaja ja myöhemmin koulunjohtaja ja rehtori, uuttera yhteiskunnan rakentaja Antti-Veikko Nikulainen. Hän tuli tuolloin varsin pieneksi kutistuneeseen Helsingin maalaiskuntaan, koska Helsingin kaupunki oli ottanut sen pinta-alasta ja asukkaista kaksi kolmasosaa vuonna 1946.  Koulutyön lisäksi ”Aa-Ve” perusti partiolippukunnan Rekolan Metsäveikot 1947 alueen nuorten hyväksi. Antti-Veikko oli taitava sanoittaja ja hänen toimestaan syntyikin partiotoiminnan yhteyteen legendaarinen yhtye The Mexican Boys, joka esiintyi koulumme tilaisuuksissa vielä 1990-luvulla. Aikanaan hänen panoksensa alueen kehittämiseen tultiin näkemään poliittisen osallistumisen ja yhteiskunnallisten luottamustoimien kautta.  1975 Nikulaisen yhteiskunnallinen aktiivisuus johti mm. Rekolan Kokoomus -yhdistyksen perustamiseen; Rekolan alue oli tunnetusti historiansa alkuvaiheessa ollut poliittisesti enemmänkin vasemmistolainen. Radan lähelle sijaitseville tonteille oli aikoinaan muodostunut junalla Helsingissä työssä käyvän teollisuustyöväen asuinalue; joen läheisyydestä myydyille tonteille oli aikoinaan muuttanut pääasiassa toimistotyöntekijöitä, ammattimiehiä, opettajia tai kesäasukkaita. Räckhalsin työväenyhdistys oli perustettu jo 1924 ja työväentalo (missä edelleen on elokuvateatteritoimintaa) avajaisjuhlia vietettiin 1948.  Nikulainen oli myöhemmin mm. puheenjohtajana siinä Vantaan kauppalan toimikunnassa, jonka tavoite/haave oli rakentaa Vantaan tuleva keskusta Koivukylään Tikkurilan sijaan. Tämän toimikunnan toiminta ajoittuu siihen, kun Helsingin maalaiskunnasta tuli Vantaan kauppala 1972 ja lopulta Vantaan kaupunki 1974.

 

 

oppilaita1949

 

1949 kiirehdittiin rakennussuunnitelmia Rekolan alueelle ”villin” tonttien osittamisen estämiseksi. Rekola julistettiin rakennuskieltoon 1.12.1952.  Tultaessa vuosikymmen vaihteeseen 1950 tilanahtaus kävi koulussakin sietämättömäksi. Kansakoulun tiloissa toimi tuolloin myös Helsingin maalaiskunnan suomenkielinen piirikirjasto. Uusi koulurakennus, pääkoulu, saatiinkin pelastukseksi 1952. Samalla Rekolan koulun tiloissa aloitti toimintansa Helsingin maalaiskunnan ensimmäinen oppikoulu, Tikkurilan yhteiskoulu. Tilat tarvittiin kuitenkin pikimmiten omaan käyttöön, sillä iltajatkoluokat muuttuivat päivisin toimiviksi kansalaiskoululuokiksi. Korso-Rekolan kansalaiskoulu toimi Rekolan kansakoulun tiloissa vuoteen 1959 saakka.

kotitaloutta

Alueen asukasmäärä kasvoi kiihtyvällä vauhdilla. Ruotsinkielisessä Hanabölessä oli vuonna 1920 asukkaita 300, joista 57% ruotsinkielisiä. Kymmenen vuotta myöhemmin asukkaita oli jo 700, joista ruotsinkielisiä 26%. Viisikymmentä luvulle tultaessa asukasmäärä oli 2100, joissa 13% ruotsinkielisiä. Ensimmäinen rakennuskaava vahvistettiin Rekolaan 1964, mikä mahdollisti tonttien jakamisen ja rakentaminen kylällä kiihtyi entisestään.  Vuonna 1970 asukkaita alueella olikin jo 4900 ja ruotsinkielisten osuus oli enää 3%.  

veistoluokassab

 

Vuonna 1968 valmistui Päiväkummun koulu. Näin vapautuikin tilaa Rekolassa 1971 aloittaneelle omalle oppikoululle, Rekolan yhteiskoululle. Oppikouluun pyrittiin tuolloin pääsykokeilla 5. kouluvuoden aikana. Ilo ja into oppikouluun pääsystä oli käsin kosketeltavaa. Koulunkäynti ”pientenlasten” koulussa aiheutti kuitenkin myös tyytymättömyyttä, mikä välillä purkautui vallattomuutena ja vahingontekona. Monta kolttosta tehtiin kapinoinniksi kansakoulun ”tiukanlaista” kuria vastaan. Myös vanhemmat olivat oppikoulusta innoissaan; Jotkut heistä ehdottivat jokaviikkoisia talkoita opetusvälineiden hankkimiseksi, joku halusi osallistua koulun lattioiden luuttuamiseen ja joku olisi jopa halunnut jäädä koululle siskonpetiin keskustelemaan oppikoulusta koko yöksi!  Rekolan yhteiskoulu toimi alkuun kansakoulun päärakennuksessa limiluvussa kiertäen vapaina olleissa luokissa, kunnes 1973 sen käyttöön valmistui pikaisesti rakennetun elementtikoulun tilat nykyisen uuden koulun paikalle. Tilanahtaus kuitenkin vaivasi ja oppitunteja järjestettiin mm. pihapiirissä kaivon kannella.

oppilaita1957

 

Näihin aikoihin oli myös alkanut Koivukylän (1970) ja ison, uuden kerrostaloalueen, Havukosken alueen nopea rakentaminen rakennusyhtiö Hakan toimesta.  1980 mennessä alueelle oli tavoite sijoittaa 17000 uutta asukasta! Samoihin aikoihin Keravanjoen itäpuolelle alkoi kasvaa Päiväkummun omakotialue omaksi kaupunginosaksi.  Pikimmiten puuhattiin Koivukylään Kustaantien varteen yhteiskoulun rakentamista, joka pääsikin aloittamaan toimintansa 1974 keskeneräisissä tiloissa. Ensimmäisinä kouluvuosina myötäiltiin ”isäntäkoulun” systeemejä ja vietettiin yhteisiä juhlia. Pian opettajien teitittelylle ja ruokailujen valvonnalle haluttiin heittää hyvästit. Peruskoulu-uudistuksen myötä Rekolan yhteiskoulun nimi muutettiin Koivukylän yläasteeksi ja lukioksi. 

sakkiasalissab

 

Oppilasmäärät kasvoivat Rekolan koulussa 70-luvun lopussa yli 200 oppilaan vuosivauhdilla. Huipussaan oppilasmäärä oli 1979, jolloin oppilaita oli 981! Tuolloin lähes 400 oppilasta eli 5.-6.luokkalaiset kuljetettiin linja-autoilla Hiekkaharjuun, Tikkurilan yhteiskoulun, ammattikoulun ja Dickursbyn koulun tiloihin. Vasta Rekolan koulupiirin jako ja Havukallion koulun (nykyinen Kytöpuisto) valmistuminen 1981 helpottivat tilan ahtautta Rekolassa.  Tuolloin Rekolan oppilaat pääsivät vihdoinkin käymään omaa lähikouluaan.

oppilaitab

 

Mutta evakkoretkiä oli luvassa vielä jatkossakin. 1990-luvulla alkoi paljastua homeongelmia hätäisesti rakennetussa ”parakkikoulussa”. Se jouduttiinkin purkamaan ja 1997 valmistui pihapiiriimme nykyinen ns. uusikoulu. Jälleen kerran hajasijoitetut oppilaat pääsivät takaisin kirkon kerhohuoneista ja VPK:n tiloista. Uuden koulun rakentamisen aikoihin koulumme pihapiiri todettiin harvinaisen kauniiksi ja tasapainoiseksi kokonaisuudeksi usealta eri aikakaudelta olevine rakennuksineen. Museovirasto määräsi pihapiirin ja rakennukset suojelukohteeksi, mikä sen jälkeen onkin asettanut reunaehtoja uusien remonttien toteutukselle. Oppilaiden evakkomatkoja oli vielä edessä vanhan koulun (1988), sekä pääkoulun (2007) peruskorjausten yhteydessä. Viime vuodet olemmekin saaneet nauttia tilanteesta, että kaikki oppilaat ovat mahtuneet omaan lähikouluunsa ja meillä on tarjota peruskorjatut, nykyaikaiset opiskeluympäristöt alueemme oppilaille. Mitä meneillään oleva lähikoulu-uudistus tuo tullessaan tilojen käytön osalta, on meille vielä arvailujen varassa.

maikkojab

 

Tämä artikkeli on koostettu käyttämällä seuraavia lähteitä:

Rekolan koulu 80 v. Juhlajulkaisu marraskuussa 1992. http://www.edu.vantaa.fi/rekola/vanhatsivut/julkaisu/80vjulka.html
Rekolan koulu 90 v. Juhlajulkaisu netissä ja cd:llä joulukuussa 2002. http://www.edu.vantaa.fi/rekola/vanhatsivut/julkaisu/julkaisu.html
Rekolan koulun 5A: Muutoksia Rekolan ympäristössä. Köyhien paratiisista hyvinvointilähiöksi. Rekola 1992. http://fi.wikipedia.org/wiki/Rekola 

http://www.koivrek-kokoomus.net/arkisto.html

http://www.edu.vantaa.fi/koivu/?sivu=historia

http://www.edu.vantaa.fi/rekola/vanhatsivut/rekhist.html

Litzén, Aulikki: Helsingin esikaupunkialueella 1900-1970. Painettu 1987.
Rekolan omakotitaloyhdistyksen 30-vuotisjulkaisu.

http://www.vantaa.fi/fi/kulttuuri/museot/_kaupunginmuseo/vantaan_historiaa

http://www.vantaankirjasto.net/muistivantaa/

 

 

 

Viimeksi päivitetty 04.03.2012 19:37
 

Tulevia tapahtumia

Ei tapahtumia

Kirjaudu



vk. 30HEINäKUU2014

 
LAUANTAI
26
Martta

MIELIPITEESI ?

Paras ajankohta vanhempainillalle olisi?