Rekolan koulu

Kartta Viesti Ylläpidolle Kuvakierros koulussa Historian havinaa
 
Etusivu
Rekolan koulu
Koulutarvikehankintoja menneinä vuosina
Kirjoittanut Markku Saarinen   
29.09.2012 21:11

tilikirja1912-1925

Vuoteen 1912 mennessä Helsingin maalaiskuntaan oli perustettu seuraavat ainakin osittain kunnalliset kansakoulut: Seutula (1901), Metsola (1904), Hämeenkylä (1906), Mellunkylä (1906), Malmi (1906), Tikkurila (1912), Tapanila (1912) ja Rekola (1912). Näistä vain Seutulan, Metsolan , Tikkurilan ja Malmin kouluilla oli oma koulurakennus. Koulukalusto oli tuolloin osaksi lahjoituksina saatua. Jo vuodesta 1899 istuimin varustettuja pulpetteja pidettiin kuitenkin välttämättömään koulukalustoon kuuluvina. Vankat kahdenistuttavat pulpettimallit pysyivät valta-asemassa aina sotien jälkeiseen aikaan. Valtionapua hakeneille kouluille oli lisäksi hankittavat tietyt piiritarkastajien vaatimat välineet opettajanpöytineen.

oulunmenoja1912

Rekhalsin suomalaisen kansakoulun tilikirjasta vuosilta 1912-1925 voidaan nähdä, että heti koulun toiminnan alkuvaiheessa lähtien kuluja ovat aiheuttaneet palkkojen ja tilavuokrien lisäksi mm. polttopuiden, koulukaluston, veistokalujen ja opetusvälineiden hankinta.  Jo tuolloin palkkakulut oli suurin kustannuserä. 1950-luvulla nykyisen pääkoulun käyttöönoton yhteydessä hankittavaa piisasi harmonista, helmitaulusta, karttatelineestä, kuvastolaatikosta, soittokellosta, lukujärjestyksen kehyksistä aina presidentin kuvaa ja Suomenlippua myöten. Pulpettien jälkeen seuraavaksi eniten kustannuksia aiheutti luokkien liitutaulujen hankinta. (Nykyisissä ensikalustamisen ohjeissa puhutaan jo onneksi oppilaspöydistä ja –tuoleista sekä kosketustauluista!) Päiväjatkokouluihin ja varsinkin kansalaiskouluihin hankittiin monenlaisia koneita ja erikoiskalustoa. Sattuipa kerta seuraavaakin: Kun koulumme johtaja A-V Nikulainen oli Katri Lammen kanssa tekemässä hankintoja Rekolan koulun pienoiskotiin ja valitsivat sinne tarvittavaa lastensänkyä, myyjä luuli nuorenparin ostavan vuodetta omalle vauvalleen. Todellinen asianlaita lienee oikaistun myyjälle saman tien.

kotileikki

Kiertokoulussa 1800-luvulla ja joissain kouluissa aina sotien jälkeiseen aikaan (1940-luku) saakka koululaiset harjoittelivat kirjoittamista rihvelitauluun. Kiertokoulun opettajalla oli rihvelitaulu, pieni mustasta kivestä tehty liitutaulu, johon kirjoitettiin kivikynällä eli rihvelillä. Taulussa oli puiset kehykset. Myöhemmässä vaiheessa myös oppilailla on ollut omia rihvelitauluja. Tauluun kirjoitettiin myöhemmin liidulla ja se oli tavallaan vihkon korvike. Kirjoitus pyyhittiin taulusta pois käytön jälkeen. Myöhemmin ruvettiin käyttämään lyijykynää kirjoittamisen harjoitteluun. Tärkeintä oli kuitenkin oppia kaunokirjoitusta oikealla mustekynällä. ”Nykypäivän tablettitietokoneet ja e-kirjanlukijat muistuttavat kovasti entisajan rihvelitaulua. iPad ja rihvelitaulu ovat eniten toistensa näköisiä, kokoisia ja painoisia. Esineen käytön ja muotoilun tavoitteet ovat nykypäivänä samat kun entisaikana: kevyesti mukana kuljetettava alusta tiedon levittämistä ja opiskelua varten. Rihvelitaulun aikana tarkoitus oli painaa asiat oppilaan muistiin, kun taas nykyään tiedot tallennetaan koneen tai tietoverkon muistiin.” Rinnastus nykypäivään lainattu täältä.

maataloudellinen_kotielinkuvasto

Jo 1920-luvulla kouluhallitus listasi alakansakoulun välineet tärkeysjärjestyksen: luokkataulu, helmitaulu, raamatulliset kuvat, käärepaperia, sakset, siveltimet, irtokirjaintaulukko, leikkelyaakkoset … kellotaulu (pahvista irtoviisareineen), kotimaiset eläinkuvat, hernepussit, maatalouskuvat … ja ammatteja esittäviä kuvatauluja. 1923 vuoden hankintoihin Rekolan koulutarviketilauksessa onkin havainnollistamisen lisäämiseksi listattu laskupennit, maataloudellinen kotieläinkuvasto, ensiapu tapaturmissa –taulut sekä ainekirjoituskuvat. Pari vuotta myöhemmin 1925 Rekolaan hankittiin erä Siviä Heinämaan kirjaa ”Risto Roopenpoika”.

ristoroopenpoikanimike

Kyseistä kirjaa näyttää luetun pitkään Suomen kouluissa. Kirjasta näyttää otetun lukuisia painoksia vuosikymmenten saatossa. Antikvariaateista näyttää kirjaa vieläkin löytyvän. Kirjan taustoihin paneutuessa saa tietää seuraavaa: "Vuonna 1911 ilmestyi Siviä Heinämaan kirjoittama mukaelma Risto Roopenpojan ihmeellinen elämä. Siinä Crusoe kotoutettiin kokonaan Suomeen kotkalaisena poikana, jonka saarikokemuksen kautta voitiin sujuvasti kuvata lähes koko ihmiskunnan kehitys. Risto on saarella ensin keräilijä-metsästäjäasteella, josta hän etenee vähitellen maanviljelykseen. Ajatuksena oli se, että kun Risto palaa saarelta takaisin kotimaahansa, hän on valmis ottamaan hyvän kansalaisen roolin." Taustatietoa tähän kirjaan löytyy väitöskirjasta: Robinson Crusoen avulla valistettu ja kasvatettu suomalaisia

hankintoja1950

Toinen suosikkihenkilö Suomen kouluissa näyttää olleen Turmiolan Tommi, mutta hänen elämäntapansa vaatinee aivan oman historiapäivityksen tuonnempana. Samoin kouluun kiinteästi kuuluvien Aapis-kirjojen esittely, joita koululaitoksen olemassa olon aikana on julkaistu kymmenittäin ellei sadoittain erilaisia, tarvitsee aivan oman artikkelipäivityksen myöhemmin tänä koulumme juhlavuonna.

 

 

Viimeksi päivitetty 29.09.2012 21:27
 
KEKE vieraili Rekolassa lauantain pajapäivässä
Kirjoittanut Markku Saarinen   
15.09.2012 20:04

elmnpuufaceb

Lauantaina 15.9. vietimme kodin ja koulun yhteistyöpäivää pajapäivän merkeissä. Samalla "tienasimme" itsenäisyyspäivän jälkeisen perjantain vapaapäiväksi! Vipinää riitti niin sisä- kuin ulkotiloissa. Parikymmentä toimintapistettä työllisti oppilaita heti aamusta, kuin myös "ulkoruokintahetken" jälkeenkin. Lisäksi huoltajilla oli omat pajansa; he siistivät koulun ulkoalueita, keräsivät aitojen alta talteen pajuja tulevia askarteluja varten, katselivat koulun 100-vuotiskuvaesitystä ja rupattelivat kahvikupposen ääressä. Mukit huoltajien piti tuoda kotoa mukanaan, vaikka koulu kahvit ja vanhempainyhdistys kahvileivät tarjosikin! Huoltajat osallistuivat myös pajoissa apukäsinä. He myös saivat vapaasti kiertää tutustumassa kaikissa pajoissa.

Monessa pajassa oli esillä KEKE eli kestäväkehitys mikä on perusopetuksen yksi kantava teema tänä lukuvuonna. Kierrätysmateriaaleista askarreltiin ja rakennettiin soittimia, ylijäämäsilppupaperista rakenneltiin elämänpuuta kollaasitekniikalla, värikkäitä koruja väsättiin tapettipapereista, origameja taiteltiin kierrätyspaperista ja grafiikkapajassa toteutettiin MS-Publisher -ohjelmalla opastekylttejä sähkön säästämiseen ja kierrätykseen. Virtuaalishoppailussa ökyt ja ekot tekivät valintoja luonnonvarojen kulumisen ja CO2-päästöt huomioiden. Kierrätysseikkailussa testattiin tietämystä ympäristöstä ja luonnosta. Kaikenkirjavista jämälangoista tehtiin tupsuja lukutoukaksi kirjastoon. Kuvien ja tekstien avulla etsittiin oikeat kohteet kierrätykseen sopiville tavaroille. Ja monenmoista muutakin oli tarjolla tanssipajasta kanteleen soittoon, luontoleikkeihin ja pelipajaan. Tauolla sai käydä valmistamassa koulun 100-vuotisjuhlarintanapin ja nauttia kotoa tuodusta mukista mehua ja syödä ulkosalla grillattuja hotdogeja. Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa… että pajoja odotetaan uudestaan! Lue lisää Vantaan Sanomien verkkosivuilta täältä.

Viimeksi päivitetty 17.09.2012 20:53
 
Koulumme mukaan Liikkuva koulu –hankkeeseen
Kirjoittanut Markku Saarinen   
07.09.2012 20:32

130959_likkuvakoulu_logoB

Juhlavuotemme yksi uusista tavoitteista on kehittää koulumme toimintakulttuuria liikunnallisemmaksi. Liikkuva koulu –ohjelman tarkoitus on lisätä oppilaiden päivittäistä liikuntaa suositusten tasolle koulupäivän yhteydessä. Suositus on 1-2 tuntia monipuolista liikkumista päivässä. Lasten päivittäisen liikunnan näkökulmasta on tärkeää, että liikkumiseen aktivoivat liikuntaympäristöt löytyvät läheltä. Koulupihat ovatkin erityisen tärkeitä riittävän arkiliikunnan ja myös liikunnan harrastamisen kannalta. Kaikkien ei tarvitse tehdä samoja asioita, eikä kaikkien tarvitse edes liikkua perinteisten liikuntalajien ohjeiden mukaan. Kaikkia ei edes kiinnosta kilpailuhenkinen harrastaminen urheiluseuroissa.

Tänä syksynä koulussamme aloitettiin välkkäri –toiminta. Ryhmä isompia oppilaita koulutetaan välituntiliikuttajiksi, ja he toteuttavat suunnitelmien mukaan pari-kolme kertaa viikossa pienempiä oppilaita liikuttavia välituntileikkejä. Välkkärien toimesta tulemme jatkossa kuulemaan keskusradion kautta myös viikottaisen taukojumpan. Hankkeeseen liittyy myös ”matalan kynnyksen” liikuntakerhot. Syyskuusta eteenpäin koulussamme kokoontuu kaksi kertaa viikossa WAU!-kerho, missä liikutaan mahdollisimman monipuolisesti. Urheiluseuramainen keskittyminen lajikohtaiseen kilpailumenestykseen ei kuulu tämän kerhon toimintamalliin. Tavoite on löytää liikkumisen riemu monipuolisen ohjelman avulla. Kerhon vetäjät tulevat koulun ulkopuolelta ja kerho ajoittuu heti koulupäivän jatkeeksi.

Taustaa Liikkuva koulu –hankkeelle: Viime vuosien aikana arkiliikunta on vähentynyt huomattavasti. Nuorten ylipainoisten määrä on kolminkertaistunut ja fyysinen kunto heikentynyt. Viihdemedian parissa käytetty aika on kasvanut räjähdysmäisesti ja ylittää kahden tunnin suositusrajan hyvin monella lapsella. Koululiikuntaa on korkeintaan 2 tuntia viikossa ja vain reilusti alle puolet lapsista harrastaa liikkumista urheiluseuroissa.

Kaiken tavoitteena on lisätä terveyttä ja hyvinvointia tulevaisuuttakin ajatellen. Fyysinen aktiivisuus ehkäisee tutkitusti monia terveysongelmia, kuten tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien kehittymistä. Liikunta on välttämätöntä mm. luuston hyvinvoinnille. Liikkuva lapsi voi fyysisesti ja psyykkisesti hyvin ja jaksaa keskittyä arjen tehtäviin paremmin. Liikkumalla saa aivot vireeseen! Säännöllinen liikkuminen lapsena on todettu olevan yhteydessä aktiiviseen liikkumiseen aikuisena. Tässä perusteluja riittämiin sillekin, että koulumme lähti Liikkuva koulu -hankkeeseen mukaan.

Viimeksi päivitetty 07.09.2012 20:33
 
KEKE jalkautui kouluumme
Kirjoittanut Markku Saarinen   
08.09.2012 19:49

kekekoulussa

KEKE eli kestävä kehitys on painotetusti esillä tänä lukuvuonna koulussamme. Se on myös kaikkien Vantaan peruskoulujen strateginen painopistealue lukuvuonna 2012-13. Tavoitteena on ympäristövastuullisten toimintatapojen omaksuminen ja toteuttaminen niin koulussa kuin elämässä muutenkin.

Rekolassa konkreettinen ensituntumaa aiheeseen otetaan koulun ja kodin yhteistyöpäivänä, lauantain pajapäivässä 15.9. Tuolloin useammassa toimintapisteessä nostetaan esille mm. kierrätys ja energian säästäminen. Kierrätysmateriaalista askarrellaan mitä erilaisimpia uusia tuotteita. Oppilaita ja huoltajia on jo pyydetty toimittamaan koululle kierrätettävää materiaalia, kuten erilaisia säilytyspurkkeja, villalankoja, kangastilkkuja jne.

Syksyn mittaan aloitetaan myös sähkön kulutuksen seuraaminen ja etsitään energian säästökohteita. Jätteiden lajittelu nostetaan aivan uudelle tasolle ja pyritään vähentämään huomattavasti sekajätettä. Luokkiin ilmestyvät energiajaeastiat. Näin pyritään kierrättämään mahdollisimman paljon syntyvää jätettä välttäen sen joutuminen kaatopaikoille.

Teemavuoden muista tapahtumista ja projekteista tiedotetaan koteihin syksyn aikana.  Meneillään on myös mm. tuunauskilpailu; oppilaita ja luokkia on innostettu ehostamaan koulumme vanha puhujapönttö! Niinpä koulumme 100-vutisjuhlavuoden pääjuhlassa joulukuussa saammekin kuulla juhlapuheet uudistuneesta puhujapöntöstä. Tämä sopii hyvin yhteen myös meneillään olevan Design-vuoden teemaan.

 
Lukuvuosi avattiin juhlavuoden tunnelmissa
Kirjoittanut ms   
30.08.2012 20:51

lukuvuodenavajaisetesitys2b

Koulumme lukuvuoden avajaisia vietettiin elokuun lopussa. 100-vuotisjuhlavuosi väritti ohjelmaa ja teki tilaisuudesta hieman erilaisen. Uudet ekaluokkalaiset taputettiin marssin tahdissa ensimmäistä kertaa koulun yhteiseen tilaisuuteen. Marssimusiikista vastasi koulumme edesmennyt rehtori A-V Nikulainen haitareineen videonauhoitteessa kahdenkymmenen vuoden takaa. Nikulaisen aikoinaan säveltämän ja sanoittaman kevätmarssimusiikin tahtiin nämä uusimmat oppilaat todennäköisesti hyvästelevät koulumme yhdessä eletyn kuuden vuoden jälkeenkin.

Perinteisten luokkien ja henkilökunnan esittelyjen lisäksi katsottiin nauhoitteita 80-vuotisjuhlavuodesta. Näimme ystävyyskouluvieraat Tallinnasta istuttamassa ystävyyden tammea koulumme pihaan ja konsertoimassa iltajuhlassa. Pieni näytelmänpätkäkin katsottiin vuoden 1992 juhlallisuuksista. Musiikillista nautintoa tarjosi 4a-luokka lauluesityksellään. 5B-luokka esitti juhlarunon vuosien takaa, ja samalla julistettiin 100v-juhlarunon riimittelykilpailu luokille ja oppilaille. Uudemman juhlarunon kuulemme sitten vuoden päätapahtumassa joulukuun alussa.

Uutena asiana koulussamme alkaa Liikkuva koulu –hanke. Saimme juhlassa ensituntumaa uusien ”välkkärien” ohjaamana taukojumpasta, joita lukuvuoden aikana saamme kuulla keskusradionkin kautta. Välkkärit tulevat järjestämään myös välituntileikityksiä kuluvana lukuvuonna. Samaan hankkeeseen kuuluu WAU-kerhot, joissa innostetaan jokaista liikuntaharrastusten pariin. Juhlaan sisältyi myös oppilaskunnan esittämänä koulurauhan julistus. Sen siivittäminä toivomme kaikille todella mukavaa ja ystävällistä alkanutta lukuvuotta. Tämän saavuttamiseksi koulussamme toimii jo mm. KiVa-tiimi. Vuoden motto voisi hyvinkin olla Rekolan koulu – liikkuva KiVa-koulu!

Tilaisuuden loppulaulun sanoin voikin todeta: Tää meidän koulu onkin vasta nasta, kaikkein paras koulu totta kai! On täällä hyvin monenlaista lasta, siis hyvän jengin meidän reksi sai!

Viimeksi päivitetty 01.09.2012 21:13
 
<< Alkuun < Edellinen 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Seuraava > Loppuun >>

Sivu 7 / 10

Tulevia tapahtumia

Ei tapahtumia

Kirjaudu