Rekolan koulu

Kartta Viesti Ylläpidolle Kuvakierros koulussa Historian havinaa
 
Etusivu
100-vuotias opetusteknologisesti kärkijoukoissa – ja samalla sosiaalisen median haasteiden edessä Tulosta
Kirjoittanut Markku Saarinen   
20.03.2012 21:50

ekattietsikat

Rekolan koulun oppilaiden vanhemmat perustivat yli kaksikymmentä vuotta sitten (24.8.1988) yhdistyksen, Rekolan Koulun Tietotekniikan Kerhon Tuki ry:n, minkä tavoitteena oli aloittaa koulumme atk-varustuksen hankkiminen ja tietotekniikan opetus ("..luodaan henkiset ja taloudelliset puitteet tietotekniikan kerhon toimimiselle Rekolan koulussa..." kirjoitettiin tuolloisessa kouluviestissä).

Silloin luotiin pohja opetusteknologian hankkimiselle ja myös sille, että atk-taitoisia ja siitä innostuneita opettajia hakeutui koulun opettajiksi. Varustelun vauhti kiihtyi ajan myötä. Dos-pohjaiset drillausopetusohjelmat vaihtuivat työvälineohjelmiin ja käyttöjärjestelmien kehittyessä yhä monimuotoisempiin multimediaohjelmistoihin. ”Lerppukoneista” siirryttiin ”korppujen” kautta cd- ja dvd-levyihin. Matkan varrella kuvaan astui myös www eli internetin maailma. Ja tänään ollaan vaiheessa, missä kaikki opetustilat on varustettu kosketustauluilla ja verkkoyhteyksillä. Maailma ja tieto on näppäilyn päässä jokaisesta luokasta netin välityksellä. Oppilaat häärivät sähköisessä oppimisympäristössä Fronterissa ja huoltajien kanssa ollaan yhteydessä Wilma-järjestelmällä. Opettajat välittävät tietoa sähköisessä opettajanhuoneessa ja tekevät atk-luokkavarauksia sähköiseen kalenteriin. Ajat siis muuttuvat, Eskoseni!

tietsikat2

Kaikki kehitys ei ole tapahtunut ongelmitta. Tietotekniikan mukaantulo kouluun aiheutti tietenkin paineita ja haasteita aikanaan myös opettajille. Nyttemmin lasten netin käyttö aiheuttaa uudenlaisia haasteita. Netti kun on hyvä renki, mutta huono isäntä. Tämän päivän lasten kasvatuksessa ei voi ohittaa netiketin, eli netin asianmukaisen ja fiksun käytön opetusta. Sosiaalisen median kanavat tarjoavat myönteisten asioiden lisäksi karikoita ja mm. kiusaamiselle uusia kanavia. Saman aikaisesti lasten kännykät alkavat olla tasokkaita mobiililaajakaistoineen ja kaikille arkipäivää. Ikäviä asioita voidaan levittää sitäkin kautta; videokuvaa ja tekstejä saa suoraan nettiin napin painalluksella.

Juhlavuottaan viettävä koulumme katsoi tarpeelliseksi nostaa myös näistä asioista puhumisen juhlavuoden tapahtumalistalle tarjoamalla tuhdin nettitietouspaketin oppilailleen. Kouluumme kutsuttiin Helppimestasta Nettimuori kertomaan netin runsaista hyvistä puolista kuin myös niistä karikoista, joihin voimme ajautua. Netiketti ja nettikiusaaminen nostettiin vahvasti esille. Yksi paljon puhuttava ilmiö on sosiaalisen median puolelta Facebook. Vaikka laillinen raja tuon yhteisön jäsenyydelle on 13 vuotta, huomattava osa jo alakoulun oppilaista on siinä mukana oman ikänsä valehdelleena. Huoltajista vain noin puolet tietävät lapsensa facebook-profiilista. Suuri osa huoltajista ei esimerkiksi tiedä facebookin turva/yksityisasetuksista tarpeeksi, eikä tule edes ajatelleeksi tällaisen sosiaalisen median vaaratekijöitä. Tästä kumpuaa mielenkiintoisia pohdintoja etiikan, laillisuuskasvatuksen ja huoltajien kasvatusvastuun osalta. Näihin pohdintoihin soisi jokaisen kasvattajan jossakin vaiheessa paneutuvan. Koulussa asiat on jo nostettu esille ja omalta osaltamme vastattu ajan haasteisiin. Toivottavasti Helppimestan ajatuksia herättävät asiat otetaan myös kodeissa puheenaiheeksi ja hyödynnetään kodin mediakasvatuksessa. ”Yhtäköyttä” vetämällä sekä koti että koulu pääsee parhaaseen lopputulokseen uuden sukupolven kasvatuksessa.

tietsikat3

Koulumme tietoteknisestä alkuvuosien kehityksestä löydät lisää tietoa täältä. Helppimestan tarjoamiin palveluihin voit tutustua täällä. Facebookin ympärillä käytävää keskustelua on koottuna opeblogissa täällä.

 
Historian havinaa sodan vuosista 1940-luvulta toiselle vuosituhannelle Tulosta
Kirjoittanut ms   
04.03.2012 16:33
Rekolan alueella alkoi ripeä rakentaminen ja asutuksen lisääntyminen 1940-luvulla. Asolan rintamamieskylää alettiin rakentaa kartanon maille heti sodan loputtua. Vuonna 1944 oli asunnoista maassamme kova pula. Eduskunta hyväksyi lain, joka antoi mahdollisuuden naimisissa oleville rintamamiehille saada asuntotontti ja rakennuslaina valtiolta. Yksi tällainen alue oli nykyinen Asola. Kylän nimi on kunnianosoitus Asutushallitukselle ja ASO:n pääjohtajalle Veikko Vennamolle. Kansanhuoltoministeriö määräsi 1944-45 Räckhalsin tilan metsiä hakattavaksi suuria määriä ja myytäväksi Suomea vaivanneen polttoainepulan vuoksi. Yhteensä Räckhalsin tilan metsiä hakattiin vuosina 1938-47 yli kymmenentuhannen juoksukuutiometrin edestä. Edellinen suuri metsien hakkuu oli ollut ensimmäisen maailmasodan edellä. Vuonna 1914 Venäjän vallan aikana alueen metsiä hakattiin, koska puita tarvittiin Helsingin reuna-alueilla tehtäviä vallitustöitä varten.  Alla ilmakuva Rekolasta vuodelta 1954.
ilmakuvavuodelta1954b

 

Sotien jälkeen Rekolassa ei ollut kerrostaloja, tienviittoja tai kunnollisia teitä; Rekolan koulu sen sijaan oli ja siellä viisi luokallista oppilaita. Kouluun saatiin syksyllä 1946 Vilppulasta Vantaan maalaiskuntaan muuttanut musiikkimies, kansakoulunopettaja ja myöhemmin koulunjohtaja ja rehtori, uuttera yhteiskunnan rakentaja Antti-Veikko Nikulainen. Hän tuli tuolloin varsin pieneksi kutistuneeseen Helsingin maalaiskuntaan, koska Helsingin kaupunki oli ottanut sen pinta-alasta ja asukkaista kaksi kolmasosaa vuonna 1946.  Koulutyön lisäksi ”Aa-Ve” perusti partiolippukunnan Rekolan Metsäveikot 1947 alueen nuorten hyväksi. Antti-Veikko oli taitava sanoittaja ja hänen toimestaan syntyikin partiotoiminnan yhteyteen legendaarinen yhtye The Mexican Boys, joka esiintyi koulumme tilaisuuksissa vielä 1990-luvulla. Aikanaan hänen panoksensa alueen kehittämiseen tultiin näkemään poliittisen osallistumisen ja yhteiskunnallisten luottamustoimien kautta.  1975 Nikulaisen yhteiskunnallinen aktiivisuus johti mm. Rekolan Kokoomus -yhdistyksen perustamiseen; Rekolan alue oli tunnetusti historiansa alkuvaiheessa ollut poliittisesti enemmänkin vasemmistolainen. Radan lähelle sijaitseville tonteille oli aikoinaan muodostunut junalla Helsingissä työssä käyvän teollisuustyöväen asuinalue; joen läheisyydestä myydyille tonteille oli aikoinaan muuttanut pääasiassa toimistotyöntekijöitä, ammattimiehiä, opettajia tai kesäasukkaita. Räckhalsin työväenyhdistys oli perustettu jo 1924 ja työväentalo (missä edelleen on elokuvateatteritoimintaa) avajaisjuhlia vietettiin 1948.  Nikulainen oli myöhemmin mm. puheenjohtajana siinä Vantaan kauppalan toimikunnassa, jonka tavoite/haave oli rakentaa Vantaan tuleva keskusta Koivukylään Tikkurilan sijaan. Tämän toimikunnan toiminta ajoittuu siihen, kun Helsingin maalaiskunnasta tuli Vantaan kauppala 1972 ja lopulta Vantaan kaupunki 1974.

 

 

oppilaita1949

 

1949 kiirehdittiin rakennussuunnitelmia Rekolan alueelle ”villin” tonttien osittamisen estämiseksi. Rekola julistettiin rakennuskieltoon 1.12.1952.  Tultaessa vuosikymmen vaihteeseen 1950 tilanahtaus kävi koulussakin sietämättömäksi. Kansakoulun tiloissa toimi tuolloin myös Helsingin maalaiskunnan suomenkielinen piirikirjasto. Uusi koulurakennus, pääkoulu, saatiinkin pelastukseksi 1952. Samalla Rekolan koulun tiloissa aloitti toimintansa Helsingin maalaiskunnan ensimmäinen oppikoulu, Tikkurilan yhteiskoulu. Tilat tarvittiin kuitenkin pikimmiten omaan käyttöön, sillä iltajatkoluokat muuttuivat päivisin toimiviksi kansalaiskoululuokiksi. Korso-Rekolan kansalaiskoulu toimi Rekolan kansakoulun tiloissa vuoteen 1959 saakka.

kotitaloutta

Alueen asukasmäärä kasvoi kiihtyvällä vauhdilla. Ruotsinkielisessä Hanabölessä oli vuonna 1920 asukkaita 300, joista 57% ruotsinkielisiä. Kymmenen vuotta myöhemmin asukkaita oli jo 700, joista ruotsinkielisiä 26%. Viisikymmentä luvulle tultaessa asukasmäärä oli 2100, joissa 13% ruotsinkielisiä. Ensimmäinen rakennuskaava vahvistettiin Rekolaan 1964, mikä mahdollisti tonttien jakamisen ja rakentaminen kylällä kiihtyi entisestään.  Vuonna 1970 asukkaita alueella olikin jo 4900 ja ruotsinkielisten osuus oli enää 3%.  

veistoluokassab

 

Vuonna 1968 valmistui Päiväkummun koulu. Näin vapautuikin tilaa Rekolassa 1971 aloittaneelle omalle oppikoululle, Rekolan yhteiskoululle. Oppikouluun pyrittiin tuolloin pääsykokeilla 5. kouluvuoden aikana. Ilo ja into oppikouluun pääsystä oli käsin kosketeltavaa. Koulunkäynti ”pientenlasten” koulussa aiheutti kuitenkin myös tyytymättömyyttä, mikä välillä purkautui vallattomuutena ja vahingontekona. Monta kolttosta tehtiin kapinoinniksi kansakoulun ”tiukanlaista” kuria vastaan. Myös vanhemmat olivat oppikoulusta innoissaan; Jotkut heistä ehdottivat jokaviikkoisia talkoita opetusvälineiden hankkimiseksi, joku halusi osallistua koulun lattioiden luuttuamiseen ja joku olisi jopa halunnut jäädä koululle siskonpetiin keskustelemaan oppikoulusta koko yöksi!  Rekolan yhteiskoulu toimi alkuun kansakoulun päärakennuksessa limiluvussa kiertäen vapaina olleissa luokissa, kunnes 1973 sen käyttöön valmistui pikaisesti rakennetun elementtikoulun tilat nykyisen uuden koulun paikalle. Tilanahtaus kuitenkin vaivasi ja oppitunteja järjestettiin mm. pihapiirissä kaivon kannella.

oppilaita1957

 

Näihin aikoihin oli myös alkanut Koivukylän (1970) ja ison, uuden kerrostaloalueen, Havukosken alueen nopea rakentaminen rakennusyhtiö Hakan toimesta.  1980 mennessä alueelle oli tavoite sijoittaa 17000 uutta asukasta! Samoihin aikoihin Keravanjoen itäpuolelle alkoi kasvaa Päiväkummun omakotialue omaksi kaupunginosaksi.  Pikimmiten puuhattiin Koivukylään Kustaantien varteen yhteiskoulun rakentamista, joka pääsikin aloittamaan toimintansa 1974 keskeneräisissä tiloissa. Ensimmäisinä kouluvuosina myötäiltiin ”isäntäkoulun” systeemejä ja vietettiin yhteisiä juhlia. Pian opettajien teitittelylle ja ruokailujen valvonnalle haluttiin heittää hyvästit. Peruskoulu-uudistuksen myötä Rekolan yhteiskoulun nimi muutettiin Koivukylän yläasteeksi ja lukioksi. 

sakkiasalissab

 

Oppilasmäärät kasvoivat Rekolan koulussa 70-luvun lopussa yli 200 oppilaan vuosivauhdilla. Huipussaan oppilasmäärä oli 1979, jolloin oppilaita oli 981! Tuolloin lähes 400 oppilasta eli 5.-6.luokkalaiset kuljetettiin linja-autoilla Hiekkaharjuun, Tikkurilan yhteiskoulun, ammattikoulun ja Dickursbyn koulun tiloihin. Vasta Rekolan koulupiirin jako ja Havukallion koulun (nykyinen Kytöpuisto) valmistuminen 1981 helpottivat tilan ahtautta Rekolassa.  Tuolloin Rekolan oppilaat pääsivät vihdoinkin käymään omaa lähikouluaan.

oppilaitab

 

Mutta evakkoretkiä oli luvassa vielä jatkossakin. 1990-luvulla alkoi paljastua homeongelmia hätäisesti rakennetussa ”parakkikoulussa”. Se jouduttiinkin purkamaan ja 1997 valmistui pihapiiriimme nykyinen ns. uusikoulu. Jälleen kerran hajasijoitetut oppilaat pääsivät takaisin kirkon kerhohuoneista ja VPK:n tiloista. Uuden koulun rakentamisen aikoihin koulumme pihapiiri todettiin harvinaisen kauniiksi ja tasapainoiseksi kokonaisuudeksi usealta eri aikakaudelta olevine rakennuksineen. Museovirasto määräsi pihapiirin ja rakennukset suojelukohteeksi, mikä sen jälkeen onkin asettanut reunaehtoja uusien remonttien toteutukselle. Oppilaiden evakkomatkoja oli vielä edessä vanhan koulun (1988), sekä pääkoulun (2007) peruskorjausten yhteydessä. Viime vuodet olemmekin saaneet nauttia tilanteesta, että kaikki oppilaat ovat mahtuneet omaan lähikouluunsa ja meillä on tarjota peruskorjatut, nykyaikaiset opiskeluympäristöt alueemme oppilaille. Mitä meneillään oleva lähikoulu-uudistus tuo tullessaan tilojen käytön osalta, on meille vielä arvailujen varassa.

maikkojab

 

Tämä artikkeli on koostettu käyttämällä seuraavia lähteitä:

Rekolan koulu 80 v. Juhlajulkaisu marraskuussa 1992. http://www.edu.vantaa.fi/rekola/vanhatsivut/julkaisu/80vjulka.html
Rekolan koulu 90 v. Juhlajulkaisu netissä ja cd:llä joulukuussa 2002. http://www.edu.vantaa.fi/rekola/vanhatsivut/julkaisu/julkaisu.html
Rekolan koulun 5A: Muutoksia Rekolan ympäristössä. Köyhien paratiisista hyvinvointilähiöksi. Rekola 1992. http://fi.wikipedia.org/wiki/Rekola 

http://www.koivrek-kokoomus.net/arkisto.html

http://www.edu.vantaa.fi/koivu/?sivu=historia

http://www.edu.vantaa.fi/rekola/vanhatsivut/rekhist.html

Litzén, Aulikki: Helsingin esikaupunkialueella 1900-1970. Painettu 1987.
Rekolan omakotitaloyhdistyksen 30-vuotisjulkaisu.

http://www.vantaa.fi/fi/kulttuuri/museot/_kaupunginmuseo/vantaan_historiaa

http://www.vantaankirjasto.net/muistivantaa/

 

 

 

Viimeksi päivitetty 04.03.2012 19:37
 
Juhlavuosi polkaistiin virallisesti käyntiin Tulosta
Kirjoittanut Markku Saarinen   
29.01.2012 16:30

helmikuub

Jokseenkin 100 vuotta sitten pidettiin ensimmäinen virallinen kokous koulun perustamisesta Rekolaan. Ja niinpä nyt tammikuun lopulla pidettiin koulussamme juhlatilaisuus salissa tämän asian juhlistamiseksi. Samalla julkaistiin koulumme juhlavuoden seinäkalenteri ja palkittiin sen kuvituskilpailuun osallistuneita oppilaita. Onnekkaita taiteilijoita oli peräti 19, jotka saivat teoksensa Rekolan koulun 100-v-juhlavuoden kalenteriin. Uunituoreet seinäkalenterit jaettiin samalla jokaiseen kotiin muistuttamaan koulumme historiasta. Koulumme ruokalaan on pystytetty taidenäyttely, missä kalenterikisaan osallistuneita töitä on esillä. Kalenteriprojekti toteutettiin yhteistyössä koulumme vanhempainyhdistyksen kanssa. Ari T ja Nykypaino Oy saakoon runsaat kiitokset projektin mahdollistajina. Juhlavuoden avajaistilaisuudessa esiteltiin myös koulun vastavalitun oppilaskunnan hallituksen uudet jäsenet.

Juhlavuoden muita tapahtumia on ripoteltu pitkin kevät- ja syyslukukautta. Juhlallisuudet jatkuvat salitilaisuutena 14.2.  ystävänpäivän ja CoE-palkitsemisen merkeissä. Talviurheilu ja lusikkahiihdot sijoittuvat helmi-maaliskuun vaihteeseen. Maaliskuun 12.  päivänä järjestetään koko koulun vanhempainilta yhteistyössä Päiväkummun ja Rekolan koulujen  vanhempainyhdistyksen kanssa. Tilaisuudessa luennoi tuolloin Keijo Tahkokallio. Osaan –päivää vietetään lauantaityöpäivänä 31.3., jolloin myös vanhempainyhdistys järjestää pääsiäismyyjäiset kodin ja koulun yhteistyön merkeissä. Seuraava juhlavuoden tapahtuma on sitten 30.4. vapputapahtuman (Rudy-Rock) muodossa. Juhlavuotta kunnioitetaan myös perinteisellä kevätjuhlalla lukuvuoden päättyessä. Mahtaako tähän kevätkauden tapahtumalistaan vielä mahtua oppilaskunnan disco, koululaiskonsertti tai teatteriesitys? Se jää nähtäväksi. Juhlavuoden päätapahtumat ja juhlallisuudet tullaan järjestämään loppuvuodesta viikolla 49, samalla kun juhlistamme Suomen 95-vuotisjuhlia.
vanhakoulu2

Pihapiirimme vanhin koulurakennus, ns. vanha-/museokoulu vuodelta 1929, paljastui sopivasti ulkosivuremontin hupun alta juhlavuotta  juhlistamaan. Museoviraston valvonnassa se sai alkuperäisen, vaaleamman värisävyn.

Viimeksi päivitetty 11.02.2012 07:40
 
Rekolan koulu 100 V - alkutaipaleen historiaa Tulosta
Kirjoittanut ms   
15.01.2012 10:49

alt

Vuonna 1907 Koskelan palstaosuuskunta alkoi myydä tontteja, joille rakentui   ripeään tahtiin pientaloja, ns. huviloita. Samoihin aikoihin aloitti toimintansa Koskelan tiilitehdas. Junakin alkoi pysähtyä vakituisesti Rekolassa 1909. Nämä toimet kasvattivat väestöpohjaa ja loivat tarpeen suomenkieliselle kansakoululle, mihin ilmoittautuikin heti alkuunsa 21 oppilasta. Kouluhalukkaiden listaa kerättäessä törmättiin myös vastustukseen. Koulun tulon pelättiin kasvattavan veroja. Jotkut myös pelkäsivät, josko koulu kasvattaa työläisten lapsista työn karttajia.

Perustavan kokouksen osallistujalistassa esiintyy mm. nimet Lindholm, Tuovinen, Laine, Salonen, Partio, Kupiainen, Virna, Valkeaniemi, Vilenius, ja Puokka. Näitä sukuja vaikuttaa paikkakunnalla edelleen. Rahoitusta toiminnalle saatiin valtiolta, Suomalaisen Kansakoulun Ystäviltä ja Etelä-Suomalaiselta Osakunnalta.  Rahoituksessa turvauduttiin myös vapaaehtoiseen tukitoimintaan ja koulumaksuun. Kirjat annettiin ilmaiseksi vain varattomille oppilaille.

Koulu aloitti toimintansa Katajavuoren huvilassa, mikä sijaitsi nykyisen Rekolan kirkon paikalla. Tämän jälkeen koulu toimi useissa eri vuokratiloissa, mm. opettaja Wiliam Sippolan omistaman asuinrakennuksen yläkerrassa ja Koskelan tiilitehdaskiinteistössä. Kun Koskelan tiilitehdas lakkautettiin, koettiin muuttoliikkeen vuoksi oppilaskato. Tilanne kuitenkin korjaantui pikimmiten, kun Räckhalsin kartanoon sijoitettiin sotaorpojen lastenkoti ja oppilasmäärä kasvoi jälleen 17 oppilaalla.

Vasta vuonna 1922 Helsingin maalaiskunta otti koulun omakseen. Räckhalsin suomalainen kansakoulu sai 1925 nimekseen Rekolan kansakoulu. Toive aivan omasta koulurakennuksesta toteutui 1929, kun jyhkeä, ns. vanha koulu / museokoulu rakennettiin. Oppilasmäärät kasvoivat vuosi vuodelta ja pahimmillaan tilanahtauden vuoksi 1940-luvun lopussa koulun toimintaa järjestettiin hajasijoitettuna Rekolan kartanossa, Rekolan VPK:n talossa, Rekolan työväentalolla, parissa omakotitalossa ja parakissa. Koulukeittola toimi tuolloin ns. vanhassa saunassa eli nykyisessä välituntivälineiden lainapisteessä. Paineet kasvoivat uuden päärakennuksen saamiseksi 1950-luvun alkuun.

Lisää historiatietoa Rekolan ja lähikylien vaiheista voit lukea vanhemmilta www-sivuiltamme tästä linkistä. Sieltä selviää, miksi Rekolaa pidettiin aikoinaan köyhien paratiisina, miten Rekola -nimi juontaa keskiajalle saakka, miten Hanaböle -nimi liittyy Rekolaan, miksi kiinalaiset hakkasivat Rekolan metsät Venäjän vallan aikana 1914 ja miten Rekolassa valmistettiin Suomi-verkkareita ja hetekoita.

Viimeksi päivitetty 15.01.2012 18:10
 
<< Alkuun < Edellinen 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Seuraava > Loppuun >>

Sivu 10 / 13
Tiedotteita
Rekolan koulu

Tulevia tapahtumia

Ei tapahtumia

Kirjaudu



vk. 47MARRASKUU2017

 
LAUANTAI
25
Katri, Kaija, Katja, Kaisa, Kati, (Kaarina, Kaisu, Riina, Katariina, Katriina)

Oppilastöitä

MIELIPITEESI ?

Paras ajankohta vanhempainillalle olisi?